Suomen valtion rahallinen tuki medioille on mitätön verrattuna muihin pohjoismaihin. Sanomalehtien Liiton tilaston mukaan Suomen valtion tuki kaupalliselle uutis- ja ajankohtaismedialle oli vuonna 2019 0,63 euroa kansalaista kohden. Vastaava luku on Tanskassa 11,85 euroa ja Norjassa 9,83 euroa. Ruotsi on listan toiseksi viimeinen, mutta silti myös siellä tuki on kansalaista kohden 5,32 euroa Suomea suurempi. Tilastosta puuttuvat Islannin tiedot.
Tukia jaetaan muun muassa paikallislehdille ja jakeluun. Tuen tavoite on median monimuotoisuuden sekä tiedonvälityksen laadun turvaaminen.
Ruotsi ja Norja aikovat nostaa tukia entisestään ensi vuonna.
”Se, että tiedotusvälineet voivat valvoa vallanpitäjiä ja antaa ihmisille näkökulmia ja tietoa, on toimivan demokratian edellytys. Väärennettyjen uutisten, rajoitetun lehdistönvapauden ja sananvapautta rajoittamaan pyrkivien ryhmien aikana sijoittaminen vahvaan ja riippumattomaan mediaan on erityisen tärkeää”, Ruotsin ympäristöpuolue perustelee kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lindhin lupaamaa noin 14 miljoonan euron korotusta yli 60 miljoonan euron tukeen.
Norjassa tukia korotetaan ensi vuonna 52 miljoonan euron päälle 8,6 miljoonaa euroa.
”Paikallinen media on tärkeä demokratian kannalta, ja monet mediat tarvitsevat innovaatioita ja digitaalisia rakennemuutoksia. Jakamalla tuotantotuen pienten paikallisten sanomalehtien hyväksi hallitus helpottaa paikallista mediaa koko maassa”, tiedottaa Norjan kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Trine Skei Grande.
Suomessa kaupallisen median tuet romahtivat 90-luvun lamassa. Tukien laskemista on perusteltu sillä, että kaupallisen median tukemisen katsotaan vääristävän kilpailua. Määräaikaista yrityskohtaista tukea saavat tänä vuonna yhteensä 3,5 miljoonaa euroa vain STT ja MTV3.
Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että Suomi on samassa sarjassa pikemminkin Bulgarian kuin Pohjoismaiden kanssa.
”Muissa Pohjoismaissa median erityisasema ymmärretään paremmin. Suomen mediatuet ovat niistä kaukana jäljessä. Muualla arvonlisävero on matalampi ja tuet suuremmat,” hän kirjoittaa.
Rinteen hallitus on ohjelmassaan luvannut vahvistaa muun muassa medioiden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet vielä olemattomiksi. Toisaalta myös hallitusohjelman lupaus ei määrittele sisältöä tarkasti. Hallitus lupaa ohjelmassaan, että se ”tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään”.
Konkretiaa on Suomessa vaatinut viimeksi Journalistiliitto. Joulukuun alun kannanotossaan liitto vaatii valtiolta jakelutuen palauttamista.
”Nyt vihdoin on tehtävä päätöksiä. Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että tuki on tiedonvälityksen kannalta välttämätöntä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho vaatii.
Liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Henrik Haapajärven mukaan pohdintoja jakelun haasteiden ratkaisemiseksi on käynnissä. Hänen mukaansa lisää rahaa ei näillä näkymin ole tulossa, vaan paikallislehtien jakelu pyritään turvaamaan nykyisellä rahoituksella.
”Juuri nyt pohdimme miten voimme säilyttää postin päivittäisjakelun maaseudulla, mikä on tärkeää maaseudun paikallislehdille”, Haapajärvi kertoo.
| Maa | Suorat tuet vuonna 2019 | Suorat tuet vuonna 2019 / kansalainen (€) |
| Ruotsi | 60 847 322* | 5,95 |
| Norja | 52 349 947* | 9,83 |
| Tanska | 68 823 982* | 11,85 |
| Suomi | 3 500 000** | 0,63 |
* Joidenkin tukien osalta tietoja ei ole vielä saatavilla/tukia ei ole vielä myönnetty.
** Sisältää tuet MTV:lle ja STT:lle.
Lähde: Medialiitto
