Puoluesihteerit: Vihreän langan kohtalo ei seuraa muita puoluelehtiä

Puolueet eivät ole lopettamassa puolue­lehtiään Vihreiden vanavedessä. Lehteä pidetään tärkeänä keinona oman näkökulman tuomiseksi julkiseen keskusteluun. Voiman puoluesihteereille tekemän kyselyn mukaan yksikään puolue ei ole tällä hetkellä tekemässä merkittäviä muutoksia medioihinsa. 

”Laadukkaat journalistiset puoluelehdet ovat tärkeä osa moniarvoista mediakenttää. Ne varmistavat osaltaan sananvapauden toteutumista”, Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko muistuttaa.

Vasemmiston puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen mukaan lehti toimii väylänä puolueen kannattajien ja jäsenien yhteiskunnalliselle keskustelulle. 

”Puoluelehden rooli on tuoda vasemmistolaisia näkökulmia suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun”, hän kertoo. ”Vasemmistossa on toki jo pidemmän aikaa käyty keskustelua koko mediakentän, sosiaalisen median, printtimedian ja puolue­lehtien roolista ja merkityksestä puolueille sekä demokraattiselle järjestelmälle.” 

Puoluelehden rooli on kyselyn perusteella erityisasemassa Perussuomalaisilla. 

”Perussuomalaisten on vaikea saada sanomaansa kuuluviin valta­median kautta, joten omalla puoluelehdellä on oleellinen rooli puolueen sanoman levittämisessä. Perussuomalaiset on aktiivinen toripuolue, joten painettu lehti on myös edelleen hyvä keino tässä”, Simo Grönroos toteaa.

Puoluelehden keskeinen rooli puolueen sanoman esiin tuomisessa tulee ilmi myös Vihreiden tilanteessa vuonna 1983. ”Vihreä Lanka on perustettu aikanaan osin siitä syystä, että vihreiden poliittiset teemat eivät näkyneet valtavirran mediassa. Tältä osin tilanne on nyt toinen”, Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo. 

Liikanen uskoo muiden puolueiden tarpeen säilyttää paperiset puoluejulkaisunsa johtuvan osin eri-ikäisestä jäsenistöstä. Vihreiden jäsenistö on Liikasen mielestä nuorempaa ja tottunut erilaisten alustojen käyttöön kuin vanhempi väki. Kaikkiaan Vihreän langan lopettamisessa on kyse puolueen jäsenviestintästrategian uudistuksesta. 

Muissa puolueissa ei, ainakaan julkisesti, suunnitella yhtä radikaaleja uudistuksia. 

”Kun kilpailija tekee erittäin merkittäviä uudelleenkohdennuksia, niin se antaa aina ajattelemisen aihetta”, Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertoo. 

”Kokoomus arvioi Verkkouutisten ja Nykypäivän tulevaisuutta puhtaasti omista lähtökohdistaan. Tottakai seuraamme mitä puolueiden mediakentässä tapahtuu, mutta mitään suoria vaikutuksia sillä ei ole meidän omaan toimintaamme ja päätöksiimme”, Kristiina Kokko toteaa. 

Mainos (teksti jatkuu alla)

Demarit ovat samoilla linjoilla. Vasemmiston Koikkalaisen mukaan muuttunut mediatilanne ei ole suoraan aiheuttanut suunnanmuutoksia myöskään vasemmistossa.

Puoluelehtien rahoitus on ollut yleisesti kriisissä jo reilun vuosikymmenen. Nykyisin puolueet tukevat lehtiään yleisestä puoluetuestaan. Kansanedustajaa kohden tuki on 148 175 euroa.

Ennen vuotta 2008 puoluelehdille maksettiin erillisellä lehdistötukimomentilla korvamerkittyä rahaa. Kyseinen tukimalli päädyttiin poistamaan, koska EU:n lainsäädäntö piti erillistä lehdistötukea kilpailua vääristävänä yritystukena, ei poliittisen toiminnan tukemisena. Puoluelehtien rahoitusmallin muutos on tehnyt lehtien toiminnasta suhdanneherkkää, koska vaalitappiot iskevät aiempaa kovemmin myös lehdistöön. 

Muun muassa Keskustan edelliskevään vaalitappio pudotti Suomenmaa-lehdelle myönnettyä tukea kahdesta miljoonasta yhteen. Suomenmaassa käytiin yt-neuvottelut ja säästöjen kokonaissumma oli 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. 

Toisaalta vaalivoittokaan ei näyttäisi nykyään nostavan poliittisen lehdistön tukea. Vihreiden tuki nousi edellisten vaalien myötä 740 000 eurolla, mutta silti lehti nyt lopetettiin. SDP:n keväinen vaalivoitto toi puolestaan 900 000 euron korotuksen puoluetukeen, mutta puolueen lehdelle Demokraatille se ei tuonut lisärahoitusta. 

”Puolueella on käyttötarpeita kuudesta kansanedustajasta tulevalle lisärahalle täysimääräisesti oman toiminnan kehittämiseen”, lehden toimitusjohtaja ja SDP:n hallintopäällikkö Ville Wallin totesi toukokuussa Journalisti-lehden haastattelussa. 

Puolueiden prosentuaalinen tuki lehdistölleen vaihtelee suuresti. Selkeästi suurin prosenttiosuus on ­Kokoomuksella. Puolue julkaisee lehtiään Kansalliskustannus Oy:n kautta. Yhtiö vastaa verkkojulkaisu Verkkouutisista, kuukausilehti Nykypäivästä sekä joukosta piirilehtiä. Yhtiölle on varattu viestintätukea yhteensä 1,95 miljoonaa euroa eli noin 35 prosenttia laskennallisesta puoluetuesta. 

Suhteessa seuraavaksi eniten lehdelleen jakaa puoluetuesta Kristillisdemokraatit 28,5 prosenttia, Keskusta 24,3 prosenttia ja Perussuomalaiset 21,1 prosenttia. Vasemmistoliitto jakaa lehdistölle 2,4 miljoonan euron puoluetuestaan noin 400 000 euroa eli 16,7 prosenttia ja SDP:n tuki jää 13,3 prosenttiin. Ruotsalainen kansanpuolue käyttää reilut 10 prosenttia tuestaan lehden tekemiseen. Vihreiden tuki Vihreälle langalle oli noin 15 prosentin luokkaa koko puoluetuesta.

Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Suomen ruotsalaisen kansallispuolueen puoluesihteerit uskovat yksikantaan, että heidän puoluelehtensä on olemassa vielä 15 vuoden päästä. Loput ovat epävarmempia.

”Mediakenttä on niin suuressa murrostilassa, että koen tällaisien arvioiden antamisen mahdottomaksi”, Mikko Koikkalainen vasemmistosta toteaa.

”Lehden tuottaminen on varsin kallista. Se on tunnustettava. Vihreiden tilannetta on syytä seurata tarkalla silmällä ja sen kautta arvioida omaa toimintaa”, toteaa puolestaan Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä.

Kommentoi Facebookissa

Jarkko Kumpulainen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.