IPCC:n maankäytön ja ruokaturvan raportti kertoo, että maatalouden ja metsien vaikutukset ilmastoon ovat valtavia. Jopa 23 prosenttia ihmisen aiheuttamista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä syntyy maa- ja metsätaloudesta ja maankäytöstä.
Jopa 500 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka ilmastokriisin edetessä saattavat muuttua ihmiselle kelpaamattomiksi autiomaiksi.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi täytyy sekä vähentää päästöjä että kasvattaa hiilinieluja, raportti tiivistää. Metsien hakkaaminen vapauttaa hiiltä ja kasvavat metsät sitovat hiiltä.
Suomen erityissyntinä on soiden kuivattaminen ja turpeen poltto, sillä suot uusiutuvat hyvin hitaasti, ja hiilinieluina niitä tarvitaan hidastamaan ilmastokriisiä.
Ruokaturvasta raportti kertoo, että maapallolla on jo vieläkin maa-alaa ihmiskunnan ruokkimiseen. Sen sijaan ruoan käyttöä pitää tehostaa. Suurin ilmastokriisiä nopeuttava virhe on ruoan haaskaaminen.
Ruokaa tuhoutuu tuotantoketjun eri vaiheissa: Satoja mätänee pelloille, ruokaa pilaantuu kauppoihin ja erityisesti vauraissa teollisuusmaissa kotitaloudet heittävät pois valtavasti ruokaa, joka saattaa olla pitkälle jalostettua.
Suomalaiset heittävät vuodessa pois keskimäärin 23 kiloa ruokaa henkeä kohti.
Ilmastokriisin etenemistä kiihdyttävät myös erilaiset ruokavaliot. Lihantuotanto aiheuttaa päästöjä tuotantoketjun eri osissa. Jo laidunmaan hankkiminen ja eläinten rehuntuotanto ovat suuria ilmasto-ongelmia.
Etelä-Amerikan metsäpalojen tärkein syy on lihakarjan kasvatus, sillä metsiä poltetaan pääasiassa sekä rehun eii soijan kasvatukseen että nautojen laidunmaiksi. IPCC suosittelee kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä.
Suomessa lihan kulutus on kasvanut viimeisten 50 vuoden aikana kolminkertaiseksi. Vaikka lihan kulutus kasvaa edelleen, 17–24-vuotiaiden ikäryhmässä kasvispainotteinen ruokavalio on lisääntynyt vauhdikkaasti.
Lähteet: IPCC ja Luonnonvarakeskus Luke
