Ei kysyvä seksissä eksy

Teksti Miia Vistilä Kuvat Hanna Linnove

Häiriköstä seksuaalineuvojaksi kouluttautunut Erika-Evely Ee Eisen selittää mitä on suostumus sekä mitä eroa on flirttailulla ja ahdistelulla niin että hämmentyneempikin ymmärtää.

Seksuaalisuuteen liittyvät käytösnormit ovat muuttumassa. Metoo-kampanja ja Suostumus-kansalaisaloite vaativat näkyvästi yksilöllisten rajojen parempaa kunnioittamista. Monille muutos on ollut kauan kaivattu. Osaa vaatimukset hämmentävät, ja joidenkin on vaikea hahmottaa, mitä seksuaalisen yhteyden pohjaksi vaadittu suostumus käytännössä tarkoittaa.

Seksuaalineuvoja, kouluttaja ja vapaa kirjoittaja Erika-Evely Ee Eisen on pitänyt työpajoja aiheesta jo vuodesta 2014 ennen nykyistä keskustelua.

”Suostumus tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet ovat kartalla siitä mitä tehdään ja mukana aidosti vapaaehtoisesti. Suostumus pitää myös kommunikoida ja mielellään niin, että sanallisesti ja ei-sanallisesti välittyy sama viesti. Eikä riitä, että jossain vaiheessa on sanottu ’kyllä’, vaan suostumusta ylläpidetään ja uudistetaan jatkuvasti”, hän kertoo.

Eisen uskoo, että suurin osa ihmisistä haluaa kunnioittaa toisten rajoja. Hän neuvoo pohtimaan suostumusta ensin itsensä kautta ja tunnistamaan omat halunsa, rajansa ja kommunikaatiotapansakin. Niitä hän neuvoo opettamaan lapsillekin.

Rajat liittyvät muuhunkin kuin seksuaalisuuteen. On tavallista siirtää omia tarpeitaan sivuun sosiaalisen paineen tai lapsuudessa sisäistettyjen mallien takia. Myös rajoista kommunikoiminen voi olla vaikeaa.

Eisenin koulutuksissa omien rajojen ilmaisua harjoitellaan eri tavoin: elehtien, huutaen – tai mahdollisimman hiljaa ja herkästi. Samalla harjoituksessa opitaan huomioimaan toisten erilaisia viestejä.

”Aina ei tarvitse tietää onko joku asia ’kyllä’ vai ’ei’. Ehkä on myös oikein hyvä vastaus, se jättää asian auki tulevaisuuteen. Mutta ’ehkä’ ei tarkoita suostumusta”, Eisen muistuttaa.

Virheistään voi oppia, Eisen tietää. Ennen alalle kouluttautumistaan hän rikkoi itse toisten rajoja.

”Kävin eräissä kotibileissä useita kertoja lääppimässä ja vonkaamassa vierasta, joka selvästi osoitti, ettei ollut kiinnostunut. Seuraavana päivänä oli hirveä morkkis ja olisin halunnut pyytää ahdisteluani anteeksi, mutta humalan takia en muistanut riittävästi tuntomerkkejä enkä löytänyt häntä enää. Asia vaivasi pitkän aikaa. Sen jälkeen aloin ottaa selvää, miten näissä asioissa kannattaisi oikeasti toimia” Eisen tunnustaa.

Nykyisin hän suhtautuu alkoholin ja seksin yhdistelmään kriittisesti. Suostumus-kansalaisaloitteessakin katsotaan, että päihteiden takia muuttuneessa tajunnantilassa ei voi antaa suostumusta seksiin.

”Kännissä annettu suostumus ei ole välttämättä aito. Alkoholia käytetään usein sen takia, että oltaisiin avoimempia ja ylitettäisiin rajoja, joita muuten pidettäisiin. Siksi selvemmällä osapuolella on suurempi vastuu huolehtia, että toisellakin on kaikki hyvin. Mutta jos on sinut rajojensa ja halujensa kanssa, ei ole tarvetta muuttaa tajuntaansa päihteillä ollakseen avoimempi.”

Eisen kannustaa avoimeen keskusteluun ja kyseenalaistamaan omia oletuksiaan. Erityisen tärkeää on erottaa, milloin omat halut ohjaavat tilanteen tulkintaa ja niiden vastaiset viestit jäävät huomiotta.

”Esimerkiksi jos kuvittelee, että tietynlainen pukeutuminen tarkoittaa tietynlaisia haluja, voi mennä todella metsään. Mitä enemmän olettaa, sitä vahvemmin saattaa elää vain omassa fantasiamaailmassaan. Ja jos ei ota muiden rajoja huomioon, tulee siitä ongelmia lopulta myös itselle”, Eisen varoittaa.

Ennen fyysistä kontaktia Eisen kehottaa kysymään haluaako toinen tulla kosketuksi ja millä tavalla. Monien mielestä tällainen rikkoo pariutumisen luonnollista flowta. Eisen kehottaa silti kysymään.

”Kysymällä luo turvallista ilmapiiriä. Se tekee seksuaalisesta avoimuudesta helpompaa, mikä tarkoittaa yleensä parempaa seksiä. Aiheesta voi keskustella myös etukäteen kirjallisesti, jos se tuntuu luontevammalta.”

Moni pelkää, että puhumalla avoimesti haluistaan saa ahdistelijan maineen.

”On tilanteita, joissa kysyminen ei ole sopivaa, kuten jos osapuolten välillä on esimerkiksi taloudellista tai asemaan liittyvää valtaa, jonka kautta kysyjä voisi rangaista kieltäytymisestä. Ja jos saa kieltävän vastauksen, kannattaa uskoa kerrasta, eikä jäädä jankkaamaan. Ja ennen avautumista mieltymyksistään pitää ensin varmistaa, että toinen haluaa sitä keskustelua myös”, Eisen havainnollistaa häirinnän rajoja.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta & Anarkiaa 2019
Etnosoi 2019