Edesmenneen Markku Innon muisto elää.
Äänestä anglosaksista apinaa, sillä rintamat ovat liekeissä. Oi Zen: Ken tietää ei puhu; ken puhuu ei tiedä! Viva Ivanhoe! Elvis kurtisti rasvaletillään Iken. Meneekö meillä hyvin? Kun kuulen sanan kivääri, tartun kulttuuriini. Se on ROCK.
Näin kirjoitti nuori ja vimmainen underground-runoilija Markku Into vuonna 1970 Suomen talvisota 1939−1940:n Underground-rock -albumin takakannessa. Levy jätti pysyvät jäljet suomalaiseen rockiin, kirjallisuuteen, kuvataiteeseen ja runouteen. Into ja hänen u-kollegansa M. A. Numminen, Jarkko Laine, Timo Aarniala ja Rauli ”Badding” Somerjoki tekivät oman kulttuurivallankumouksensa.
Tuosta levystä urkesi turkulaiselle Markku Innolle ura. Tekstiä syntyi aivan loppuun asti. Vuonna 1945 syntynyt Into menehtyi tammikuussa 2018 nopeasti edenneeseen sairauteen. Viimeisiä runojaan hän kirjoitti hoitokodissa ruutupaperille, ja aivan vihoviimeiset Into saneli saattohoidossa ollessaan. Näistä runoista koottiin hänen jäähyväisrunokokoelmansa Haikuvia − Ukkokodin pieniä runoja. Se julkaistiin vain viikko Innon kuoleman jälkeen 15. tammikuuta 2018.
Teoksen pienissä haikumaisissa runoissa on lohdullinen ja valoisa tunnelma. Tekstissä kuuluvat eletyn elämän muistot, äidin polvet ja isoäidin pöydällä olevien hedelmien tuoksu. Vastapainona mukana on u-miehen äkkiväärää särmää. Mukana vilahtelevat kuvat Nizzan verikuormurista ja Charlie Hebdon toimituksesta.
Sivujen alalaidoissa ääretön-merkkien alla on pitkä ja väkevä runo Aurajoen rantaa kohti ukkokotia ryömivästä piispasta. Väliin siteerataan William Shakespearea, Neil Youngia ja Bob Dylania. Tie on ollut tuskallinen, mutta perille pääsy on lähellä. Tunnelma on levollinen. Elämä on ollut elämisen arvoista.
U-mies on lähtenyt, mutta onneksi meille jäivät hänen tekstinsä. Yksi Haikuvien hienoimpia hetkiä on runo ”Huomisyönä kun lähdet teet minut hyvin surulliseksi”.
Huomisyönä kun lähdet teet minut hyvin surulliseksi.
Tahdon sanoa tämän vaikka tiedän ettei sillä
enää ole merkitystä. Tähdenlento, kesken
liikkeen pysähtynyt kuva: ikkunasta viskattu radio,
raivonpuuska, tuntematon melodia.
Markku Into: Haikuvia − Ukkokodin pieniä runoja
WSOY 2018
