Helsinkiin on avattu vapaaehtoisvoimin toimiva hävikkiruokakauppa, jonka voitot menevät kehitysyhteistyöhön.
Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa aloitti syyskuun lopulla Helsingissä. Ostoskeskus Rediin avattu WeFood myy pääasiassa ruokaa, joka päätyisi muuten roskiin.
WeFood on Kirkon Ulkomaanavun hanke, ja kaikki kaupan tekemät voitot ohjataan kehitysyhteistyöhön. Kaupan tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 000 kiloa vuodessa.
”Ilmastonmuutoksen hidastaminen on yksi humanitaarisen työn ja kehitysyhteistyön ydinkysymyksistä. Me haluamme toimia myös Suomessa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja nostaa hävikin ympäristönäkökulmaa esille”, hankkeen vetäjä Else Hukkanen kertoo.
Inspiraatio hävikkiruokakaupalle tulee Kirkon Ulkomaanavun tanskalaiselta sisarjärjestöltä DanChurchAidiltä. Tanskassa toimii jo kolme WeFood-myymälää, joissa käy 50 000 asiakasta vuosittain.
Suomalaiskaupan suosio ei jää ainakaan sijainnista kiinni. Se sijaitsee metron varrelle juuri avatussa ostoskeskuksessa.
”Me haluamme tuoda ympäristövaikuttamisen mahdolliseksi kaikenlaisille ihmisille ja olla siellä, missä ihmiset ovat”, Hukkanen toteaa.
Ruoantuotanto aiheuttaa yli 20 prosenttia kokonaiskulutuksemme päästöistä. Yli kolmannes maapallon tuotetusta ruuasta heitetään kuitenkin hukkaan, samalla kun yli 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ruokaa. Suomessa hävikkiin päätyy vuosittain noin 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa.
”Pyrimme siihen, ettei syömäkelpoista ruokaa jouduta ainakaan meillä heittämään roskiin. Tämä otetaan huomioon myös tuotteiden hinnoittelussa”, myymäläpäällikkö Eveliina Pöllänen kertoo.
Kaupan valikoimassa on aina tuoreita kasviksia ja leipää sekä vaihtuvia kuivatuotteita. Kaikki tuotteet on saatu lahjoituksena eri toimijoilta, kuten Heinon tukulta, Apetitilta ja K-kaupoilta.
WeFood kerää varoja joukkorahoituskamppanjalla joka alkoi 2017. Ruoat tulevat kuitenkin lahjoituksina.
Yleisiä syitä ruoan lahjoittamiselle ovat esimerkiksi tuotteen viimeisen myyntipäivän lähestyminen, parasta ennen -päiväyksen ylittyminen tai suurien tuotantoerien ylijäämä. Lahjoitusten määrät vaihtelevat joka noutokerta.
”Apetitilta tavaraa tulee välillä niin paljon, ettei kaikki mahdu autoon, mutta kaupoista voi tulla pieniäkin eriä kuten yksittäisiä lavoja”, logistiikkatiimin vapaaehtoinen Helena Ahonen kertoo.
Ahonen ei ole hankkeen ainoa vapaaehtoinen. Kauppa pyörii heidän varassaan.
”Vapaaehtoisia on laidasta laitaan, nuorta ja vanhaa, eläkeläisiä, opiskelijoita ja hoitovapaalla olevia. Kaikki ihan huipputyyppejä. Tavoitteena on saada 100–150 vapaaehtoista tekemään muutamia vuoroja kuukaudessa”, myymäläpäällikkö Pöllänen kertoo.
