Espoon April Jazzeilla kohtaa globaali perhe.
Pian tulee kymmenen vuotta siitä, kun ruotsalainen Esbjörn Svensson päätti nostaa uintiharrastuksensa uudelle tasolle eli laskeutua vedenpinnan alle ja oppia sukeltamaan. Svensson oli aina rakastanut uimista, kertoi hänen vaimonsa Eva.
Svensson rakasti myös työtään, pianon soittamista. Hänen tyylinsä oli taitavaa, riemastuttavan omintakeista ja aina täynnä yllätyksiä. New York Times -lehden luonnehdinnan mukaan Esbjörn Svensson Trio eli E.S.T. oli ”Euroopan Keith Jarrett Trio”.
Koko jazzmaailma tyrmistyi, kun 44-vuotias Svensson joutui 14.6.2008 Tukholman saaristossa kohtalokkaaseen sukellusonnettomuuteen.
Kohta Espoossa tapahtuu ihme. Jo 32. kerran järjestettävillä April Jazz -festareilla koetaan jazzylösnousemus ja kuullaan E.S.T.-bändiä lähes kuin Svensson olisi paikalla. Lavalle nousevat bändin alkuperäisjäsenistöstä basisti Dan Berglund ja rumpali Magnus Öström. Svenssonin piano-osuudet soittaa koko bändin pitkäaikainen ystävä Iiro Rantala, joka on säveltänyt omalle levylleen muistobiisin ”Tears for Esbjörn”.
April Jazzin toiminnanjohtaja Matti Lappalainen on luotsannut tapahtumaa muutaman vuoden ajan ja viihtyy pestissään hyvin. Ennen johtopestiä hän on ollut tapahtumassa muun muassa Espoo Big Bandin muusikkona.
”Suurin yllätys on ollut työn määrä. Se on valtava”, kommentoi Lappalainen, organisaation ainoa ympärivuotinen työntekijä. Tapahtuman lähestyessä mukaan hyppäävät myös tiedottaja ja klubien tuottaja, ja itse tapahtumassa mukana häärää paljon vapaaehtoisia.
Joskus muinoin jazzfestareiden ongelma oli huonosti käyttäytyvä bisnesyleisö. Firmojen dirikat halusivat meuhkata keskenään ja yleensä myös humaltua, eikä jazz ollut heille illan pääasia. Joskus bändi keskeytti keikkansa, kun soittajat eivät kuulleet toisiaan älämölön yli.
”Onneksi ei enää ole sitä ongelmaa”, kuittaa Lappalainen.
Ai liikemaailma on oppinut keskittymään?
”Ei, kun meillä ei enää ole sitä isoa telttaa, jossa olivat nämä VIP-osastot”, Lappalainen iloitsee. Hänen mukaansa teltan kulutkin olivat valtavat, minkä takia sponsoreitakin tarvittiin enemmän.
Tapiolan kulttuurikeskuksen salien lisäksi tänä vuonna testataan Espoon modernin taiteen museon Emman keikkakelpoisuutta, ja festari on laajentunut myös Tapiolan kirkkoon ja Leppävaaran Sellosaliin.
Festareiden ihmeet ovat suurempia kuin osiensa summat. Lappalaiselle on ikuisesti jäänyt mieleen jamien huippuhetkiä.
Esimerkiksi vuoden 2014 jazzeilla yhdysvaltalainen trumpetisti Ambrose Akinmusire saapui keikkamestoille näyttämättä kärsivän lainkaan aikaerosta, hoiteli soundcheckit, kävi opettamassa soitinklinikalla ja veti illalla keikkansa – eikä mennyt nukkumaan, vaan teki aivan henkeäsalpaavaa luomistyötä pikkutunneille hotelli Tapiola Gardenin April Jazz -iltaklubilla. Ja huomio: Akinmusire tulee paikalle tänäkin vuonna.
Jamien perusideana on, että lavalle saa nousta kuka vaan ja soittaa mukana tai sooloilla, kunhan kunnioittaa musiikin sääntöjä. Jos ei ihan free jazzia olla tekemässä, pyritään soittamaan edes samoissa sävellajeissa ja sovituissa tempoissa.
Tosin säännöthän on tehty rikottaviksi. Tempo voi kiihtyä muistuttaen lentokonetta nousukiidossa tai junaa syöksymässä rotkoon. Sekä bändin telepaattisista kyvyistä että taidoista riippuu, kumpi vertaus on kuvaavampi.
Stadionkeikkojen jälkeen ei yleensä harrasteta kaikille avoimia jameja, mutta festivaalin kokoluokassa pieni on kaunista ja toimivaa. April Jazzin jamit ovat voineet tarjota muusikoille mahdollisuuden päästä soittamaan esimerkiksi Ray Charlesin, Chick Corean, Cassandra Wilsonin, Dee Dee Bridgewaterin, Pat Methenyn, Pekka Pohjolan, Al Jarreaun tai Joe Zawinulin kanssa.
”Jameissa on ollut ihan mieletöntä!” innostuu kitaristi Marzi Nyman, eräs April Jazzien tärkeimmistä hahmoista. Hänen mukaansa jameissa voi tajuta, miten jazzmuusikot ovat syvässä yhteydessä keskenään, kuin ”globaali perhe”.
Nyman on ollut mukana festareilla parin vuosikymmenen ajan. Hän kävi Tapiolan lukiota festarialueen naapurissa ja osallistui ensimmäisille jazzeilleen roudarina. Nyt hän toimii April Jazz -tapahtuman kivijalan, Espoo Big Bandin kapellimestarina.
April Jazzia edistää iso muutos pääkaupunkiseudun infrastruktuurissa: länsimetro kulkee sittenkin! Nyman iloitsee, ”miten lähelle Espoo on tullut” Helsingin Kalliossa asuvaa artistia.
Autottomana Helsingin keskustan asukkaana myös Iiro Rantala suosii joukkoliikennettä: ”Metro ilman muuta!”
Voisiko alati uutta etsivä April Jazz laajentua soimaan metroasemillakin?
”Ei huono idea!” innostuu toiminnanjohtaja Lappalainen ja lupaa panna ajatuksen eteenpäin.
April Jazz Espoossa 25.–29.4.
