Suvi Silvala ja Jesse Ojala esittelivät Kotkassa huhtikuusta lähtien toiminutta hävikkiruokakaappia.
Hävikkiruokakaapit tekevät ruoka-avun helpoksi ja vähentävät hävikkiä.
Espanjasta lähtöisin olevat solidaarisuuskaapit leviävät parhaillaan Suomeen. Kyseessä on hävikkiruoan jakamiseen tarkoitettu idea ja järjestelmä. Kaappeihin kuka tahansa voi tuoda ylijäänyttä ruokaa sekä noutaa sitä ilmaiseksi.
Suomen ensimmäinen hävikkiruokakaappi perustettiin huhtikuussa Kotkan keskustassa sijaitsevan yhteisötalo Messin aulaan. Kotkan esimerkki on innoittanut perustamaan vastaavaa toimintaa ympäri Suomea.
Kotkan hävikkiruokakaappia ylläpitää noin kymmenen aktiivin joukko, joka huolehtii lahjoituksena saadun jääkaapin, pakastinarkun ja kuivaruokahyllyn siisteydestä. Kaapin käyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman turvalliseksi. Muun muassa allergikoilla tai ruokavalion noudattajilla ei ole syytä huoleen – sisältö- ja allergiatiedot merkitään erikseen kaapin yhteydessä olevaan vihkoon.
Kotkan hävikkiruokakaapin vihko paljastaa, että kaappiin on tuotu ruokaa ahkerasti ja että se on otettu innokkaasti vastaan. Samaa kertovat kaapin ylläpitäjiin kuuluvat Suvi Silvala ja Jesse Ojala.
”Kaappiin tuodaan aktiivisesti ruokaa. Ongelma on se, että sitä menisi paljon enemmän kuin sitä tulee”, Silvala kertoo.
”Toisaalta se on positiivinen ongelma, koska hävikkiä tulee vähemmän. Hävikin vähentäminen on itselleni merkittävimpiä syitä olla tässä mukana. Ja onhan tämä myös matalan kynnyksen ruoka-apua, kun tänne on helppo tulla, eikä tarvitse kuunnella mitään evankeliumia safkaa hakiessa”, Ojala lisää.
Kaappi siivotaan kerran viikossa, ja ylläpitäjien mielestä siitä huolehtiminen on osoittautunut helpoksi.
”Lahjoittaminen myös osallistaa ihmisiä ja tekee vapaaehtoistyöstä helppoa. Kaupungilla asioidessaan voi samalla käydä tuomassa ylimääräiset ruoat tänne, jos vaikka lähtee pidemmäksi aikaa pois kotoa”, Silvala toteaa.
Toiminta on herättänyt kiinnostusta ympäri maata, ja Kotkan aktiiveille tuleekin paljon kyselyitä toiminnan käynnistämisestä. Hävikkiruokakaappeja on näillä näkymin suunnitteilla ainakin Helsinkiin, Kouvolaan, Joensuuhun, Rovaniemelle, Mänttä-Vilppulaan ja Lieksaan.
”Olemme luoneet eräänlaisen ’avaimet käteen’ -paketin ja antaneet meidän omavalvonta- ja toimintasuunnitelmat sekä graafisen ilmeen vapaaseen käyttöön. Riittää, että muokkaa paperit omaan paikkaan ja tarpeeseen sopiviksi”, Ojala kertoo.
Helsinkiin kaappia pystyttävä Ida Larsson törmäsi ideaan ensimmäisen kerran Jamie Oliverin kokkiohjelman kautta ja sai pian tietää, että Kotkassa oli jo käynnistetty vastaavanlaista toimintaa. Larsson kävi kesäkuussa oppimatkalla Kotkassa, ja syyskuussa hävikkiruokakaapin pitäisi hurista myös Arabianrannan Asukastalossa.
Tarkoitus on, että aluksi kaappiin tuodaan pelkästään raaka-aineita, ja mikäli toiminta lähtee hyvin käyntiin, alueen ravintoloita ja kahviloita kysytään mukaan lahjoittamaan ylijäämäruokiaan.
”Tässä taustalla on henkilökohtainen tarve, sillä olen kahden pienen lapsen äiti ja osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Sitä miettii, miten ihmeessä saa kaiken toimimaan niin, että pystyy turvaamaan lapsille monipuolisen ruokavalion. Kaappi hyödyttää vähävaraisia, ja ihmiset pystyvät todella pienellä kynnyksellä osallistumaan yhteiseen hyvään”, Larsson sanoo.
Riku Ruohoniemi kertoo, että myös Kouvolassa ollaan käynnistämässä hävikkiruokakaappi-toimintaa, mutta sopivaa tilaa ei ole vielä löytynyt.
”Paikka on meille se suurin ongelma, kun sen pitäisi olla lähellä ihmisiä, helposti saavutettava ja sellainen, että siellä olisi joku paikalla myöhempinäkin ajankohtina”, Ruohoniemi kertoo.
Myös Jesse Ojala pitää paikan valintaa tärkeänä.
”On tärkeää, että ruoan hakeminen ei leimaa ketään. Joillekin helluntaikirkko tai leipäjono ei ole välttämättä kutsuvin paikka mennä hakemaan ruokaa”, Ojala sanoo.
Näin perustat hävikkiruokakaapin
• Kaapin pystyttämisestä tulee keskustella terveystarkastajien kanssa. He antavat neuvoa esimerkiksi omavalvontasuunnitelman laatimiseen.
• Kaapeista on tärkeä tiedottaa paikallisesti ja etsiä aktiivisesti yhteistyösopimuksia ravintoloiden, ruokakauppojen ja elintarvikevalmistajien kanssa, jotta lahjoituksia tulisi säännöllisesti.
• Hävikkiruokakaappeja kutsutaan Espanjassa solidaarisuuskaapeiksi. Ensimmäinen perustettiin vuonna 2015, ja nyt niitä on ympäri maata jo yli 300.
