Toimittaja Irina Niinivaara seurasi Kuopioon havusellutehdashanketta ajavan Finnpulp Oy:n järjestämää yleisökeskustelua. Hänen mielestään yhtiön valitsema linja vähättelee vastustajia.
Kun Finnpulp Oy järjesti 10. lokakuuta kuopiolaisessa viihdekeskus Minnassa yleisötilaisuuden, osa
tulijoista jouduttiin käännyttämään ovelta. Paikalla oli yli 300 osallistujaa, ja Yle kuvasi keskustelun suorana lähetyksenä. Tilaisuus koski sellutehdasta, jota Finnpulp kaavailee Kallaveden rannalle.
Tilaisuuden päätyttyä tunnelma oli tuohtunut ja sananvaihto jatkui ärhäkkäänä. Syynä tuohtumukseen oli se, että yleisön kysymyksille jäi luvattua vähemmän aikaa. Myöskään hankkeen edustajien vastaukset tehtaan ympäristövaikutuksia koskeviin kysymyksiin eivät vakuuttaneet.
Kysymyksiä tehtaan terveys- ja ympäristövaikutuksista on esitetty hankkeen edustajille jo vuosien ajan, joten kyse ei ole kokemattomuudesta. Vaikka Finnpulp onkin alallaan verrattain uusi nimi, hankkeen keulahahmoja kutsutaan selluveteraaneiksi kovatasoisen metsäalan kokemuksensa ansiosta. Lisäksi yrityksellä on tukenaan ammattimainen viestintätoimisto.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Finnpulp on tietoisesti valinnut asukkaita vähättelevän linjan ja noudattaa sitä viestinnässään johdonmukaisesti.
”Finnpulp valmistelee maailman suurimman havusellutehtaan rakentamista Kuopioon”, kerrotaan yhtiön verkkosivuilla. Kuopion kaupunginvaltuusto ja Pohjois-Savon maakuntajohtaja tukevat hanketta sanoin ja teoin. Valtio lupaa kustantaa tehtaan tarvitsemat väylät.
Kansallisen biotalousstrategian hengessä tehtaalta odotetaan talouskasvua, työpaikkoja, vero- ja vientituloja. Yhtiön lupaus on mahtava:
”Maailman suurin, tehokkain ja ympäristöystävällisin sellutehdas.”
Verkkosivuilla yhtiön omat ympäristöteot kuitenkin puuttuvat. Sen sijaan yritys viittaa lakien ja viranomaisten vaatimuksiin, joilla tehtaan ympäristövaikutuksia rajoitetaan. Se kertoo vielä, että Kallavettä rehevöittää eniten maatalous ja että tehtaan haitalliset vaikutukset veteen olisivat merkityksettömän pienet. Yhtiö myös muistuttaa, että viisikymmentä vuotta sitten metsäteollisuus aiheutti paljon vakavampia ympäristöhaittoja.
Yhtiö on kommentoinut tehtaan ympäristövaikutuksia samaan sävyyn myös mediassa.
Kuopion Vesi ottaa raakaveden tehtaan jätevesien purkuputken alapuolelta. Mahdolliset vaikutukset juomaveden laatuun Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen jättää kuopiolaisten maksettavaksi. Suomen Kuvalehdessä (1.2.2017) hän esittää ratkaisuksi kaupungin vesilaitoksen prosessien parantamista tai raakavesiputken rakentamista toiseen paikkaan.
Ylelle (6.8.2018) Piilonen ihmettelee kaupunkilaisten huolta ja pitää sitä jälkijättöisenä. Hän arvelee, että tehdasta vastustavalla Pro Kallavesi -liikkeellä on väärää tietoa hankkeesta eikä liikkeessä ymmärretä kokonaisuutta.
Näissä puheenvuoroissa Finnpulpin suhtautuminen kaupunkilaisten huoleen on ylimielistä.
Lokakuun yleisötilaisuudessakaan Finnpulpin Piilosta ei huolettanut Kallaveden ekologisen tilan mahdollinen aleneminen hyvästä tyydyttävään. Hän arveli, että jos luokitus todella putoaisi tyydyttävään, silloin varmasti tutkittaisiin, mikä osa muutoksesta johtuu Finnpulpista ja mikä jostain muusta.
Tehtaan vuoksi lisääntyvien hakkuiden vaikutukset ilmastonmuutokseen toimitusjohtaja Martti Fredrikson ohitti toteamalla, että Suomessa on käytetty puuta tällä tavalla satoja vuosia. Ilmastokysymyksen ratkaisemisen hän jätti poliitikkojen tehtäväksi.
Finnpulpin omaa lupausta maailman ympäristöystävällisimmästä sellutehtaasta Piilonen ei allekirjoittanut. Hän selitti, että päästöjä ilmaan ja vesiin on niin monenlaisia, että kaikkien päästöjen suhteen tehdas ei voi olla paras.
Ennätysyleisön ja televisiokameroiden edessä tehdashanke siis irtisanoutui omasta ympäristölupauksestaan, väisti vastuunsa ilmastokysymyksen ratkaisemisessa ja lykkäsi vaikutukset Kallaveden tilan luokitukseen selvitettäväksi sitten, kun vahinko on tapahtunut. Ei ihme, että kuulijat olivat tyrmistyneitä.
Pitkäjänteinen yritystoiminta edellyttää taloudellista kannattavuutta ja lakien noudattamista mutta myös sosiaalista hyväksyntää. Se tarkoittaa, että yrityksen toiminta ei voi olla vakavassa ristiriidassa kansalaisten arvojen kanssa. Finnpulp ei kuitenkaan edes yritä vakuuttaa kuopiolaisia.
Miksi asukkaiden mielipiteellä ei ole väliä? Eikö tehdashanke pyrikään luomaan toiminnalleen pysyvät edellytykset?
Verkkosivuilta selviää, että tehdashanke sai alkunsa muutaman metsäalan konkarin yhteisestä ideasta ja että yritys perustettiin 2013. Yhtiö aikoo saada tehtaan täyteen toimintaan vuonna 2022. Finnpulpilla ei siis ole maineikasta brändiä tai olemassa olevaa liiketoimintaa suojeltavana. Tässä mielessä se eroaa perinteisistä metsäyhtiöistä, kuten Stora Enso, UPM tai Metsä Group. Lisäksi liki kymmenen vuoden suunnittelun ja rakentamisen päättyessä Finnpulpin koko suomalainen nykyjohto on eläkeiässä.
Näyttää siltä, että vastuun valmiin tehtaan toiminnasta kantaa joku aivan muu. Siksi sosiaalista hyväksyntää ei haeta. Se jää tulevien vastuunkantajien ongelmaksi. Selluveteraaneilla on varaa huolettomuuteen suurenkin yleisön edessä.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja ympäristöasiantuntija.
Tehtaan lähiasukkaat vastustivat voimakkaasti Finnpulpin hanketta sen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) aikana. Viime vuonna Finnpulp osti rannan kiinteistöjä lähes 12 miljoonalla eurolla, ja samalla asukkaat hiljenivät.
Pro Kallavesi -liikkeen kuntalaisaloite tehdashankkeen pysäyttämiseksi on kerännyt tänä vuonna yli 2 000 kuopiolaisen allekirjoituksen. Kuntalain mukaan tämä riittää siihen, että Kuopion kaupungin on otettava aloite käsiteltäväksi.
