Poliittisia prosesseja ohjataan ulkomailta. Motiivina on halu tuottaa kaaosta ja manipuloida demokratiaa.
Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin aikaan tietomurtovarkaat olivat erilaisia kuin nykyään. Vuoden 2016 rosvot ”eivät tunkeutuneet demokraattien puoluetoimistoon tiirikoilla, suojakäsineillä ja salakuuntelulaitteilla varustautuneina, kuten heidän edeltäjänsä vuonna 1971”, kirjoittaa brittiläinen toimittaja Luke Harding hiljattain ilmestyneessä kirjassaan Salajuoni – Kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon. Harding selvitti miten Venäjä sekaantui Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.
Venäjältä on todistetusti vaikutettu myös Britannian Brexit-äänestykseen vuonna 2016 sekä Ranskan presidentinvaaleihin ja Saksan liittopäivävaaleihin tänä vuonna.
”Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vaikuttamisen tavoista kuuluisin oli aluksi sähköpostitilien hakkerointi. Kuuluisimmat operaatiot ovat olleet karhuja, Fancy Bear ja Cozy Bear [”Jännä karhu ja ”Mukava karhu”]. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten näistä tekemän raportin nimi on Grizzly Steppe [”Harmaakarhujen aro”]”, kirjoittaa Harding.
Venäläisten hakkerikarhujen murtamat viestit levitettiin nopeasti eteenpäin.
VAIKKA VIIME AIKOINA Venäjä on ollut tehokkain vaalihäirikkö, muutkin maat osaavat. Harding kirjoittaa edelleen: ”Kuten [Yhdysvaltain tiedusteluvirastojen] NSA:n ja CIA:n entinen johtaja, kenraali Mike Hayden totesi, vastustajan sähköpostien varastaminen on kunniakasta kansainvälistä vakoojatoimintaa. Kaikki tekevät sitä, myös Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa ja muut länsimaat. ’Se on hyväksytty kansainvälinen käytäntö. Jos olisin itse pystynyt murtautumaan venäläisten palvelimiin, olisin tehnyt niin’, hän totesi. Haydenin mukaan hakkeroinnista tekikin poikkeuksellista se mitä sen jälkeen tapahtui. ’Venäjä muutti tiedot aseeksi ja ampui sen Yhdysvaltoihin’. Venäläinen trolliarmeija tviittasi tietoja eteenpäin ja sai ne trendaamaan.”
Ulkopoliittinen Instituutti UPI julkaisi marraskuussa 2017 ohjelmajohtaja Mika Aaltolan raportin Democracy’s Eleventh Hour – Safeguarding Democratic Elections Against Cyber-Enabled Autocratic Meddling [”Demokratian yhdestoista hetki – Demokraattisten vaalien suojaaminen kyberhäirinnältä”].
Tiivistelmässä kiteytetään: ”Viimeisimmät vaalit Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa osoittavat, että autoritaaristen valtioiden sekaantuminen demokraattisten maiden vaaleihin kasvaa. Ne hakkeroivat dataa ja jakavat aineistoa tietovuotojen avulla. Vuotoa vahvistetaan levittämällä disinformaatiota ja epäluuloa sosiaalisessa mediassa.”
Aaltola pitää Suomen vaaleihin sekaantumisen uhkaa todellisena ja vahvistaa tämän Voimalle puhelimitse.
”Britannian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelut ja asiaan perehtyneet tutkijat ovat varmoja siitä, että ainakin näiden maiden viimeaikaisiin vaaleihin vaikutettiin ulkopuolelta.”
Aaltola muistuttaa, että vaikka Venäjä täkäläisiä vaaleja häiritsisikin, sen tavoitteena ei välttämättä olisi valita presidenttiä. Liian aggressiivinen ja läpinäkyvä painostaminen kääntyisi tarkoitustaan vastaan. Kuten raportissa sanotaan, kaikissa maissa vaaleihin ei ole vaikutettu yhtä paljon eivätkä tulokset ole olleet samanlaisia.
”Yhdysvalloissa vaikutus oli korkea, Ranskassa matalampi ja Saksassa vähäinen. Vaaleihin sekaantuminen voi myös kostautua ja siten ennaltaehkäistä vaalihäirinnän todennäköisyyttä.”
Edellä mainituissa maissa häirintää on tullut Venäjältä, mutta Aaltola muistuttaa, että esimerkiksi Kiinalla on tapana vaikuttaa lähialueidensa politiikkaan.
”Suomessa uskotaan, että olemme hybridivaikuttamisen suhteen aika immuuneja.”, huokaa Aaltola.
Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan perinteisen diplomaattisen tai sotilaallisen uhkailun yhdistämistä moderneihin tietoverkoissa tapahtuviin operaatioihin.
ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI PERÄÄNKUULUTTAA demokratian lisäämistä, ja se edellyttäisi muun muassa läpinäkyvyyden lisäämistä ”maailman suurimmassa mediassa”, kuten Aaltola kutsuu Facebookia.
”Algoritmien ymmärrys on jo siirtynyt kansalaisilta pois”, kommentoi Aaltola Facebookin ja Twitterin mekanismeja.
UPI:n raportissa tähän on kiinnitetty huomiota: ”Tällä hetkellä dataa ei käytännössä valvota demokraattisesti. Äänestäjien pitäisi kuulla puolustautumiskeinoista, joilla kamppaillaan manipuloivia algoritmeja ja tekoälypohjaisia taktiikoita vastaan. Hallitukset voivat tarjota näitä työkaluja. Nykyistä ketterämmät markkinat ja yhteiskunnalliset ratkaisut voisivat olla käytettävissä kyberperusteisessa vaalivalvonnassa.”
Facebookin käyttäjät tietävät miten sivut poimivat tekstivirroista sanoja, joiden mukaan mainoksia nousee käyttäjien ruutunäkymään. Kun algoritmit tulkitsevat poliittisia mieltymyksiä, Facebook ja Twitter ovat luomassa vääristynyttä todellisuutta, jossa mainosvirrasta valikoituu vain tiettyjä ehdokkaita käsitteleviä juttuja, jotka usein ovatkin maksettuja mainoksia. Nämä näkyvät samassa uutisvirrassa, jonka seassa kaverit jakavat toisilleen aivan oikeita journalistisin perustein tehtyjä uutisia.
Vaalien aikaan Venäjän Yhdysvalloissa levittämät Facebook-mainokset oli muokattu näyttämään muun muassa puolueiden kampanjamateriaalilta tai äänestäjien innostuneilta purskauksilta. Facebook arvioi Venäjän maksamien postausten tavoittaneen 126 miljoonaa yhdysvaltalaista.
Suomen julkisuudessa on vähätelty Venäjän intoa vaikuttaa presidentinvaaleihin, milloin siksi, että Sauli Niinistön (kok.) etumatka on suuri tai siksi, että presidentin valtaoikeudet ovat muka merkityksettömän pienet.
”Ei Venäjällä tai Yhdysvalloissa uskottu, että Trumpista todella tulisi presidentti”, kommentoi Harding Voimalle.
”Clintonin voitto näytti varmalta. [Toiminnan] ideana oli loata ja häpäistä Clintonia, tehdä tämän presidenttiyden alkutaipaleesta vaikea ja aiheuttaa kaaosta”, Harding muistuttaa.
SUOJELUPOLIISI (SUPO) ON VARAUTUNUT vaalien häirintään. Viestintäasiantuntija Verna Leinonen kommentoi sähköpostitse:
”Vieraiden valtioiden vaikutuspyrkimykset ovat luonnollisesti ilmiö, jota Suojelupoliisi seuraa. Vaikuttamispyrkimykset voivat olla monenlaisia ja tapahtua pitkälläkin aikajänteellä. Vaalit ovat vain yksi esimerkki mahdollisista vaikuttamiskohteista. Vaikuttamaan voidaan pyrkiä esimerkiksi poliittisesti, infrastruktuurin, kulttuurin tai informaation saroilla. Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää, mutta myös muita suurvaltoja.”
Leinonen jatkaa: ”Kuten viime aikojen vaaleissa muualla on nähty, pyrkimyksillä vaikuttaa vaaleihin voi olla useita tavoitteita. Pyrkimyksenä voi olla horjuttaa luottamusta vaalien legitimiteettiin tai jopa koko poliittiseen järjestelmään. Huomionarvioista on, että aina ei ole väliä sillä, mitä oikeasti tapahtuu, vaan jo mielikuvien herättämisellä voidaan pyrkiä samoihin lopputuloksiin.”
Leinonen tarkentaa viittavansa esimerkiksi Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaaleihin ja Brexit-äänestykseen Britanniassa.
”Toistaiseksi Suojelupoliisin tiedossa ei ole konkreettisia, nimenomaisesti tuleviin presidentinvaaleihin liittyviä vaikutusyrityksiä,” lisää Leinonen.
Silti politiikan ammattilaiset ovat varuillaan.
Presidenttiehdokas Merja Kyllönen (vas.) kommentoi asiaa Voimalle:
”Viranomaiset ovat pitäneet varsin hyvin infotilaisuuksia puolueille näistä aiheista. Eli olemme tietoisia ilmiöstä ja varautuneet asiaan. Myös ehdokkaat ovat saaneet halutessaan infoa erityisesti informaatio- ja hybridisodankäynnistä.”
Viranomaisilla Kyllönen kertoo tarkoittavansa ”ulko- ja puolustusministeriöiden virkamiehiä”. Kyllönen on keksinyt aseen trolleja vastaan:
”Myös medialukutaitoa voisi opettaa meille kaikille ;))”
Pekka Haaviston (vihr.) kampanjapäällikkö Riikka Kämppi on varuillaan:
”Valeprofiileja ja trolleja näkee aika paljon somessa. Eli olemme tietoisia tällaisesta vaikuttamisesta. On vaikea sanoa, onko Venäjällä ollut näissä roolia vai ovatko ihan ’kotikutoisia’.”
Kämppi lähettää linkkejä kömpelösti tehdyille mutta mahdollisesti hyvinkin loukkaaville huijaussivuille. Esimerkiksi ”Vaalit 2018” -Facebook-sivulla on presidentti Sauli Niinistöä haukkuvia kirjoituksia, joita on julkaistu Pekka Haaviston kuvan kanssa.
Haaviston kampanjan pyynnöistä huolimatta Facebook ei ole poistanut sivua.
[/su_box]
Lue aikaisempi juttu aiheesta tästä: Verkko kiristyy: Trumpin Venäjä-kytköksiä päivänvaloon.
