Kotka Art on iloisen tiedostava kesätaidetapahtuma.
Kuvat Vilppu Rantanen
Kotkan keskustorilla on kaksi 1930-luvun modernistisen arkkitehtuurin merkkiteosta: Erkki Huttusen Kaupungintalo ja P. E. Blomstedtin hienoviritteisempi Säästöpankki.
Vähän matkan päässä torilta sijaitsee yhteisötalo Messiksi nimetyn vanhan koulun ja kesäkahvilaksi muuntautuneen Palotornin päiväkodin pihapiiri. Täällä vaikuttaa tänä kesänä Kotka Art.
Avajaisissa vastaan tulee nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen. Hän kertoo, kuinka Kotkan kaupungin ylläpitämän Galleria Uusikuvan lopettamisen jälkeen kuvataiteelle on haluttu etsiä uutta sijaa.
”Nyt kaupunki tarjoaa taiteilijoille näyttelytilat. Mainosbanderolleihin menneet 500 euroa ovat olleet ainoat juoksevat kulut”, hän naurahtaa ja innostuu ilmeilemään, miten talon seinustalla esitetään myös teatteria.
Pihalta löytyvät myös kuraattori Aiju Salminen ja kuvataiteilija Minja Tuomisalo. Salmisen mukaan näyttelyn kolmeatoista taiteilijaa yhdistää suhde Kotkaan.
”Itse olen käynyt pienenä tätä päiväkotia, ja vähän myöhemmin tuo Minja opetti minulle, miten death metal eroaa muusta hevistä ja kuinka paljon liköörikonvehteja pitää syödä, että pääsee känniin”.
Salminen tarjoilee torilta ostamiaan paikallisia munkkipossuja eli possoja ja pohtii, kuinka Kotkan kaupungintalon julkisivu näyttää USA:n lipulta.
Salmisen esillä olevat omat teokset on tehty tuunatuista seinäraanuista. Esimerkiksi metsän keskellä käsikkäin kulkevaa paria esittävän kankaan romantiikkaa on tehostettu luonnehdinnalla ”fuck you”.
Tuomisalo on rakentanut talon alla olevaan hylättyyn vessaan Jules Verne -henkisen merenalaisen maailman. Sieltä löytyy virkattuja meduusoja, mielikuvituksellisia merinilviäisiä, outo alttari sekä merihirviö, jonka naisellisista muodoista kasvaa lonkeroita.
Toiseen vessaan ripustetut Marko Turusen Kotka-aiheiset valokuvat eivät ensin erotu pimeässä, mutta pulmaan auttavat naruissa roikkuvat taskulamput. Tunkkaisessa kellaritilassa taas pyörii animaatioita, joissa Turunen visualisoi nimimerkillä ADHD-Sheikki esiintyvän henkilön kertomia sattumuksia.
Yläkerrassa on esillä muun muassa Ville Salervon pelikonsoleiden osista kokoamia arkkitehtoonisia kollaaseja ja Päivi Häkkisen näyttävä Honey I’m home (Helvetin syyllinen). Siinä kohtaavat ketjulla kaulastaan kahlittu ja maalitaulutettu masokisti-pyhimys Sebastianus sekä muita syyttävästi sormellaan osoittava julkea naishahmo.
Keltaiseksi maalattujen ja verhoiltujen seinien ympäröimänä löytyy outo kokoelma taideteoksia, soittimia, lehtileikkeitä ja vintage-esineitä. Raskaana olevalla naisveistoksella on vatsan paikalla maapallo, ”Yrittäjäksi” nimetty hahmo on päällään vessanpöntössä, ja verhon takaa kurkistaa lehdestä leikattu Juhan af Grann.
Tämän keskellä rockmuusikkona tunnettu Mara Balls eli Maria Mattila tarjoilee vieraille kuplajuomaa ja fetapiirakkaa. Hän kertoo Keltainen talo -yhteisötaideteoksensa viittaavan Tampereella äskettäin purettuun puutaloon, jossa Mattila taiteili bändeineen ja muine tuttuineen,
”Joku voi katsella näitä teoksia erikseen ymmärtämättä mitään, mutta ne ovatkin kokonaisuus, joka kertoo minusta itsestäni ja suhteestani ympäristöön, kuten kaikki muukin tekemiseni”, selittää Mattila.
Kesän aikana tilassa järjestetään pop up -esillepanoja, kuten Miha Rinteen sarjakuvaretrospektiivi, Mikaela Välipakan videoteos, Jukka Nousiaisen maalauksia ja Jättömaa-näyttely.
”Ajatus on tehdä taidetta taiteen sisällä. Vaikka alkuperäisen Keltaisen talon menettäminen yhä harmittaa, ei ole tarkoitus tehdä köyhää jäljennöstä, vaan luoda uusia muistoja vanhojen päälle.”
Mattila innostuu puhumaan myös yrittäjyydestä.
”Nykyään olen onnekas, kun voin elättää itseni musiikilla, mutta minulla oli joskus Pispalassa kivijalkakauppa, jossa myin kaikenlaista vanhaa kamaa. Tosin siellä oli vain yksi maksava asiakas, eläkkeellä oleva lentokapteeni”, Mattila nauraa.
Mara Ballsin kappaleessa ”Valtio ostaa sinut” Mattila suomii tukien varassa elävää kuuliaista kuluttajaa, joka ei kykene vastarintaan. Sosiaaliturvan alasajon sijaan Mattila tuntuu manifestoivan ajatusta, että riippuvuus rahasta, statuksesta tai yleensä muiden määrittelystä turmelee oikean yrittämisen ja sielun.
Päiväkotirakennuksen takaa nousevan Palotorninmäen huipulta löytyy vielä Elin&Keino-työryhmän ympäristötaideteos. Se koostuu puujalkojen päälle laitetuista mustista muovisaaveista, joiden pohjista alhaalta päin katseltaessa paljastuu rei’ittämällä tehtyjä tähtitaivaan osia.
Käsitetaiteellisesti teos tuntuu kehottavan pohtimaan astrologisen jäsennyksen ja arkisen kokemuksellisuuden välistä suhdetta.
Kotka Artissa esillä olevan taiteen, filosofoinnin ja kapinallisuuden yhdistelmä tuntuu kesäisen rennolta. Sitä paitsi sopivasti kivenheiton päässä sijaitsee vanha merimieskapakka Kairo.
Kotka Art -näyttely ja kesäkahvila ovat avoinna 10.6.–14.8. tiistaista sunnuntaihin kello 12–18. Kirkkokatu 22, Kotka.
