Suomeen ajetaan kansalaisaloitteella rahareformia. Käytännössä se onnistuisi rinnakkaisvaluutalla.
Kuva Annika Pitkänen
Suomen valtiolla ei ole oikeutta luoda rahaa. Sitä luovat Euroopan keskuspankki ja liikepankit. Tähän muutosta ajaa Talousdemokratia ry, joka on avannut kampanjan rahareformia koskevasta kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen laatimiseen voi osallistua Avoin ministeriö -verkkosivulla.
Yksityiset pankit luovat uutta rahaa antaessaan asiakkailleen lainaa, ja suurin osa rahasta syntyy tällä hetkellä näin. Euroalueella pankkitalletukset muodostavat yli 90 prosenttia kaikesta rahasta, kun taas setelit ja kolikot vajaan kymmenyksen. Yksinkertaistettuna täydellisen rahareformin tavoitteena on tehdä pankeista ainoastaan rahan välittäjiä ja siirtää rahanluonnin monopoli valtiolle.
Miten rahareformi voitaisiin toteuttaa euromaassa? Talousdemokraatit tarjoavat ratkaisuksi rinnakkaisvaluuttaa.
Annetaan Talousdemokratia-aktiivien Valtteri Aaltosen ja Patrizio Lainàn kertoa, miten rinnakkaisvaluutasta voitaisiin tehdä käypä maksuväline.
”Siten, että julkinen sektori hyväksyisi sen omissa maksuissaan. Vero on paras esimerkki. Kun kansalaiset ja yritykset voisivat maksaa verot rinnakkaisvaluutassa, se loisi valuutalle kysynnän”, Lainà kertoo.
Lakiin pitäisi säätää, että rinnakkaisvaluutta on maksuväline siinä missä eurotkin.
”Silloin kaikkien olisi pakko ottaa sitä vastaan Suomessa”, Lainà sanoo.
Pankit voisivat ottaa rinnakkaisvaluuttaa vastaan, mutta lainata sitä ainoastaan reservissään olevan määrän. Pankkien mahdollisuus luoda rahaa ei aloitteen rahareformissa katoaisi, vaan säilyisi euromääräisten luottojen kohdalla.
”Jos euro nähtäisiin epävarmana, se voisi ruokkia rinnakkaisvaluutan kysyntää. Rinnakkaisvaluutta ei voisi mennä nurin, koska se olisi aina sataprosenttisesti taattu reserveissä”, Lainà toteaa.
Millaisia poliittisia välineitä rinnakkaisvaluutta toisi?
”Uutta rahaa voi laskea liikkeelle neljällä eri tavalla. Vaihtoehdot ovat kansalaisosinko, valtion menojen lisääminen, verojen alentaminen tai valtion velan takaisinmaksu”, Lainà kertoo.
Valtio voisi siis luoda rahaa ja elvyttää kulutuskysyntää ilman, että Suomi velkaantuisi lisää.
”Käytännössä luotaisiin uusi, rinnakkainen kirjanpitojärjestelmä. Raha on kirjanpitoa”, Aaltonen sanoo.
”Tässä ei suoranaisesti kansallistettaisi eurojärjestelmän kirjanpitoa vaan luotaisiin uusi, järkevämpi kirjanpitojärjestelmä”, Aaltonen tähdentää.
Rinnakkaisvaluutta mahdollistaisi paitsi elvyttävän talouspolitiikan myös tien euroeroon. Kokeiluna se olisi suhteellisen turvallinen, sillä euro säilyisi rinnalla ja paluu lähtötilanteeseen olisi mahdollista.
”Jos menisi huonosti, koko hankkeen voisi hylätä.”
Rahareformistisia hankkeita on vireillä myös muissa maissa: Britanniassa uudistuksia ajaa Positive Money, Ruotsissa Positiva Pengar, Tanskassa Gode Penge ja Islannissa Betra Peningakerfi. Kansainvälistä talousdemokraattista toimintaa koordinoi International Movement for Monetary Reform -kattojärjestö, johon myös Suomen Talousdemokratia ry kuuluu.
Islannissa rahareformi on pisimmällä, ja sitä ajaa yksittäisten kansanedustajien sijaan maan hallitus. Maaliskuussa 2015 julkaistiin pääministerin tilaama raportti rahareformin hyödyistä.
Viime helmikuussa parlamentin asialistalle lisättiin päätöslauselma rahareformikomitean perustamisesta. Lausuntokierroksella muun muassa Islannin keskuspankki puolsi rahareformia. Jos päätöslauselma hyväksytään parlamentissa, Islantiin perustetaan rahareformikomitea pohtimaan rahajärjestelmän uudistamista.
Hollannissa rahareformi lähti liikkeelle noin vuosi sitten kansalaisaloitteesta, jonka allekirjoitti yli 100 000 hollantilaista. Maaliskuussa Hollannin parlamentti hyväksyi aloitteen rahanluonnin tutkimiseksi.
Myös Britannian parlamentissa on pidetty kuulemistilaisuus rahareformista. Sveitsissä rahareformista järjestetään kansanäänestys lähivuosina.
Tulevaisuus näyttää, seuraako Suomi perässä.
