Jyrkkää & herkkää

Alice Neelin feminismiä ja Rut Brykin modernismia ei kannata sivuuttaa.

Pääkaupunkiseudun iloksi kahden ohittamattoman uudistajan retrospektiiviset näyttelyt jatkuvat vielä syyskuun puolelle.

Provosoivista muotokuvistaan tunnettu Alice Neel (1900–1984) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä yhdysvaltalaisista taidemaalareista. Suomalaisen modernin keramiikkataiteen pioneeri Rut Bryk (1916–1999) taas oli alunperin graafikko ja kuvittamiseen suuntautunut kuvataiteilija.

Vaikka Neel ja Bryk elivät suunnilleen samaan aikaan, heidän elämänpiirinsä, persoonansa ja taiteensa poikkeavat toisistaan täydellisesti.

Neelin hypnoottisissa muotokuvissa välittyvät lyhyen Kuuba-kauden avantgardistiset vaikutteet, omakohtaiset perhekriisit, malleina usein esiintyvien New Yorkin taidepiirien ja poliittisten aktivistien särmikkyys sekä ympäröivien yhteisöjen köyhyys.

Neelille epäsovinnainen sommittelu ja kuvien rajaus ovat työkaluja siinä missä pensseli ja värit. Hän saattaa myös surutta väännellä mallin kehon mittasuhteita mieleisensä kokonaisvaikutelman aikaansaamiseksi. Samalla muotokuvien taustat saattavat olla tarkoituksellisen viimeistelemättömiä.

Joissakin töissä toistuu ikoninen asetelma äidistä ja lapsesta, mutta ylimaallisen harmonian sijaan niistä huokuvat maallisemmat tuntemukset.

Seksuaalisuuden kuvaajana Neel on provosoiva ja analyyttisen tarkkanäköinen. Hänen töissään esiintyvät avoimesti homoseksuaalit. Toisaalta hän kuvaa naisvartaloita kaunistelematta ja miestä häpeämättömän lihallisena. Portlandin Oregon Reed Collegessa vuonna 1962 järjestetyssä yksityisnäyttelyssä Joe Gouldin alastonkuva (1933) ripustettiin häveliäisyyssyistä siivouskomeroon.

Ateneumin näyttelyssä yhdeksi avaintyöksi nousee myös poikkeuksellisesti kokonaan ilman ihmishahmoja tehty Paloportaat (1948). Sen ikkunanäkymässä asuintalojen seinille heijastuvat naruilla kuivuvan pyykin varjot. Kuvan alareunan muodottomat varjostumat voi tulkita mielen synkkyyden oireiksi. Samalla teoksen värimaailma on kuitenkin kaunis, ja vastapäisten talojen välistä pilkottaa pakotie.

TWRB:174, Rut Bryk, Punainen aurinko, 1967, fajanssi uniikki, taideteollisuus, 57.2x57.2x6cm, Photo: Ari Karttunen/EMMA, Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelma.
TWRB:174, Rut Bryk, Punainen aurinko, 1967, fajanssi uniikki, taideteollisuus, 57.2×57.2x6cm, Photo: Ari Karttunen/EMMA, Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelma.

Siinä missä Neel saavutti ansaitsemaansa arvostusta vasta uransa loppuvaiheessa, vuonna 1942 Arabian taide­osastolla aloittanut Rut Bryk nousi nopeasti kansainväliseen maineeseen.

Toisaalta samalla kun Neelin persoona ja työt ovat niin särmikkäitä, että niiden läpi tihkuu myös herkkyyttä, henkilönä sisäänpäin kääntyneen Brykin töiden vahvuus nousee niiden haastavasta vähäeleisyydestä.

Emmaan koottu läpileikkaus Brykin urasta antaa kattavan kuvan siitä, miten taiteilijan ilmaisu kehittyi.

Brykin varhaisissa töissä esiintyy lasitetuin värein hehkuvia asetelmia hedelmistä, eläimistä ja ihmisistä. Oman kokonaisuutensa muodostavat myös italialaiset maisemat, raamatulliset kohtaukset ja mielikuvitukselliset astiastohahmotelmat.

Vaikka Bruk itse suhtautui uransa alkuvaiheen töihin jälkeenpäin vähättelevästi, niiden pysäyttävässä kauneudessa ei ole mitään tekopyhää tai sievistelevää.

Myöhempien ­kausien abstraktimmissa töissä suora kerronnallisuus korvautuu matemaattisella rytmillä ja pieteettisellä uurastuksella. Kauempaa katsottuna teoksissa korostuu sommitelmallinen kokonaisuus, lähietäisyydeltä katsoja eksyy teoksen pintarakenteen monimutkaisiin sokkeloihin.

Rut Bryk, Kaksi tyttöä, 1950. Kuva: Ari Karttunen/Emma, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma
Rut Bryk, Kaksi tyttöä, 1950. Kuva: Ari Karttunen/Emma, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma

Vaikuttava on myös Brykin tyttären, kuvataiteilija Maaria Wirkkalan elämäkerrallinen materiaalitulkinta Mielen mosaiikki, jonka hän on koonnut äitinsä töistä ylijääneistä keramiikkapaloista.

Samalla kun jyrkällä tavalla herkän Alice Neelin voi tulkita tärkeäksi linkiksi kuvataidetta jumittaneiden sukupuolirakenteiden murtamisessa, herkällä tavalla jyrkän Rut Brukin voi nähdä niin suomalaisen yhteiskunnan teollisen kehityskulun kuin modernin ilmaisumurroksenkin kuvaajana.

Alice Neel Ateneumissa 2.10. asti

Rut Bryk / Taikalaatikko Emmassa 4.9. asti

Kommentoi Facebookissa
Provinssirock 2019
Vocapeople