Tyhjilleen jääneet sairaalarakennukset saivat aiempaa tarkoitustaan vastaavaa toimintaa.
Kuva Tuomas Rantanen
Suomen ensimmäinen mielisairaala, Lapinlahden sairaala, palveli kokonaisuudessaan 160 vuotta. Hietaniemen hautausmaan takana merenrannalla lymyilevä laitos toimi syömishäiriöklinikkana vielä vuoden 2008 loppuun asti, jolloin osastot muuttivat Psykiatriakeskukseen.
Sairaala suljettiin, mutta rakennukset jäivät. Ne säilyivät useiden valtaajien lunastusvaatimuksista huolimatta vuosia käyttämättöminä ja tyhjinä.
Lapinlahden sairaalassa aikanaan syntynyt Suomen Mielenterveysseura ry ja osuuskunta Lapinlahden tilajakamo saivat viime vuonna solmittua tiloista vuokrasopimuksen, minkä seurauksena sairaalarakennuksiin perustettiin Lapinlahden Lähde. Se on, kuten perustajiin kuuluva Jaana Merenmies kuvaa, ”hybridi”. Kokonaisuus koostuu kahvilasta, taidegalleriasta, kirpputorista ja käsityöpuodista.
Myös toimintamuodot vaihtelevat.
”On kansalaisaktiivisuutta, yhdistystoimintaa, yritystoimintaa yksinyrittäjien ja organisaatioiden toimesta, ja yhteistyötä koulujen kanssa”, Merenmies luettelee.
Lähteeltä myös vuokrataan tiloja tapahtumiin ja työhuoneiksi esimerkiksi yrityksille ja taiteilijolle.
”Tarvittiin paikkaa, joka yhdistää monet eri tahot ja jonne ihmiset pääsevät tekemään asioita, ilman, että kuuluvat johonkin yhdistykseen.”
Lähteen kahvilan pienen budjetin sisustus koostuu eriparisista pöydistä, tuoleista ja sohvista. Mihin tahansa ketjukahvilaan verrattuna paikka on rauhallinen ja hiljainen. Nurkassa on hylly täynnä kirjoja: se on Lapinlahden Lähteen kirjasto, josta saa lainata vapaasti.
Merenmiehen mukaan tämä on paikka, jonne voi tulla hengähtämään missä elämäntilanteesta tahansa. Eri elämänvaiheisiin löytyy myös neuvoja ja kontakteja.
”Kun tämän oppii hyvänä päivänä, on helppo muistaa huonon päivän sattuessa, että täältä saa apua.” Kun kahvilasta jalkautuu vaikkapa viereiseen Käytävägalleriaan tai siitä ylöspäin varsinaiseen Lähteen taidegalleriaan, rakennuksen historia on käsinkosketeltavissa. Vaikka sairaalarakennus on täynnä eloa, mitään oleellista sen rakenteissa ei ole muutettu. Entinen mielisairaala on mielikuvituksen avulla edelleen helppo nähdä edessään.
Lapinlahden Lähteen toiminnan kärjessä on edelleen mielenterveys. Tapahtumien ja palvelujen tarkoitus on edistää tietoisuutta mielenterveysasioista vanhan mielisairaalan muistoa kunnioittaen. Jalkarautojen, lepositeiden ja muiden pakkokeinojen sijaan pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja hyvän mielen levittämisessä.
Lapinlahden Lähteellä järjestetään myös luentoja mielen hyvinvointiin liittyen, ja joka viikko on tarjolla erilaista ohjelmaa joogasta taidetyöpajoihin. Useat tapahtumista ovat ilmaisia tai toimivat “maksa mitä jaksat” -periaatteella. Kynnys pidetään matalalla.
Itsenäisyyspäivänä pidettiin Itsenäisyyspäivän etkot. Jouluisin taas julistetaan mielenrauha.
Merenmies kertoo, että Lapinlahden Lähteeseen kuuluvia hankkeita yhdistävät tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamisesta ja sosiaalisen osallistumisen lisäämisestä. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että pitkään työttöminä olleille pyritään tarjoamaan esimerkiksi työkokeilujen ja -harjoitteluiden kautta työpaikkoja.
Merenmies uskoo, että harjoittelu- ja työpaikkoja saataisiin lisääkin, jos Lapinlahden Lähde saisi takuut mahdollisuudesta pitkäaikaisempaan toimintaan. Silloin olisi mahdollista aloittaa laajamittaisempia projekteja jo kiinnostuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Helsingin kaupungille Lapinlahden sairaalarakennusten myyminen on yhä avoin vaihtoehto. Jaana Merenmiehelle se ei ole. Hän korostaa, että Lähteen arvo on paljon suurempi kuin vain kahvista, pullasta ja tapahtumista tulleet tuotot. Merenmiehen mukaan Lähteessä on tiettävästi syntynyt ystävyyssuhteita yksinäisten välille ja liikekumppanuuksia ja uusia ideoita erilaisten ihmisten kohdatessa.
Moni onkin tullut muualta Suomesta Lapinlahden Lähteelle ottamaan selvää, miten konseptia voisi toteuttaa muissa vastaavissa, tyhjäksi jääneissä tiloissa. Merenmies uskookin, että Lapinlahden Lähteelle on todellista tarvetta, etenkin maassa, jossa suurin työkyvyttömyyden syy ovat mielenterveysongelmat.
Hän kertoo, että ennen samalla paikalla oli lähde, josta myytiin vettä helsinkiläisille. Tästä Lapinlahden Lähde sai nimensä.
”Suomessa saa vielä hanasta korkealaatuista vettä, se ei ole tällä hetkellä Suomen ongelma. Mutta nämä mielen hyvinvoinnin kysymykset ovat.”
Nykyään kaivoksi muuttuneen lähteen tavoin Lapinlahden Lähde tahtoo vastata tarpeisiin.
”Me halutaan, että tämä on lähde, joka pulppuaa hyvinvointia.”
