Intersukupuolisuudella on lääketieteen näkökulmasta monia muotoja.
Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Antti Kukkonen
Perussuomalaiset Nuoret kampanjoivat helmikuussa kahden sukupuolen puolesta. Lippiskampanjassa uhottiin, että on vain tyttöjä ja poikia. Ulostulo kompastui omaan nokkeluuteensa, kun kampanjassa todettiin, ettei intersukupuolisia vauvoja ja lapsia pitäisi leikellä tai hoitaa tytöksi tai pojaksi ennen kuin yksilö on kykenevä itse valitsemaan.
Eivätkä kaikki intersukupuoliset aikuisenakaan valitse jompaa kumpaa näistä kahdesta tarjotusta vaihtoehdosta.
Toimittajana aiheesta on asiantuntijoidenkin lausuntojen pohjalta vaikea kirjoittaa samaan aikaan sekä ymmärrettävästi että sensitiivisesti. Kieli ja sanasto sortuvat määrittelemään sukupuolen lähtökohtaisesti kahdeksi.
Suomessa intersukupuolisuusasiantuntijan manttelia kantaa oululainen lastenkirurgi Mika Venhola. Hän toteaa 2001 kirjoittamassaan artikkelissa, että intersukupuolisuutta on vaikea määritellä, koska sukupuoli on paljon muutakin kuin biologiaa, geenejä ja kromosomeja.
Venhola on lääkäri ja puhuu intersukupuolisuudesta lähinnä lääketieteen kautta, vaikka hän ymmärtää, että silloin intersukupuolisuuden tyyppien määrittely jää vajavaiseksi. Intersukupuolisten kokemuksella voi olla vähän tekemistä lääketieteellisten määrittelyjen kautta. Se on pidettävä mielessä seuraavia kuvauksia lukiessa. Nämä kuvaukset intersukupuolisuuden muodoista on määritelty biologian ja lääketieteen näkökulmasta ja ovat vain suuntaa antavia.
Androgeeni insensitiivisyys
Yksilö on kromosomeiltaan XY, mies, mutta mieshormonireseptorit eivät toimi kuten yleensä. Tästä syystä mieshormoni ei pääse vaikuttamaan tavalliseen tapaan miestyypillisten piirteiden kehittymiseen. Sukurauhaset ovat kuitenkin kivekset, jotka jäävät yleensä laskeutumattomina vatsaonteloon Kohtua eikä munasarjoja ja -torvia ei kehity. Tätä intersukupuolisuuden tyyppiä on kahdenlaista, niin sanottua täydellistä ja osittaista. Edellisessä ulkoinen olemus on naistyypillinen ja poikkeama huomataan yleensä murrosiässä, kun kuukautisia ei tule eikä häpykarvoja kasva. Osittaisessa muodossa genitaaleissa on huomattavissa poikkeavuutta sekä mies- että naistyypillisestä muodosta.
Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia
Tässä muodossa yksilöillä on ulkoisten genitaalien poikkeamia: Esimerkiksi suurentunut klitoris tai yhteenkasvaneet häpyhuulet. Virtsaputken suuaukko saattaa myös sijaita klitoriksen alueella. Sukupuolielimet saattavat myös olla täysin miestyypilliset, vaikka sukupuolikromosomit olisivat XX. Pojilla, joilla kromosomiyhdistelmä on XY, ei ole poikkeavuutta ulkoisissa genitaaleissa. Lisämunuaishyperplasia johtuu tietyn entsyymin puutoksesta elimistössä. Potilaat tarvitsevat usein kortisonin korvaushoidon lisäksi suolahormonilääkettä.
Sukurauhasten kehittymättömyyden muodot
Tilan täydellisessä muodossa sukupuolikromosomit ovat XY, mutta tuntemattomasta syystä kivekset eivät kehity. Genitaalit ovat ulkoisesti ja sisäisesti naistyypilliset, mutta munasarjoja ei ole. Sen sijaan yksilöllä saattaa olla juostemaiset kivesjäänteet.
Osittaisessa muodossaan kromosomit voivat olla joko XX tai XY. Usein kuitenkin esiintyy poikkeamia, kuten 45X/46XY, eli osassa soluista ei ole Y-kromosomia. Yksi tai molemmat kivekset kehittyvät, ja ulkoisissa genitaaleissa on piirteitä sekä nais- että miestyypillisistä.
5α-reduktaasin puutos
5α-reduktaasi on entsyymi, joka muuttaa kehon testosteronin voimakkaampaan muotoonsa. Yksilöllä, jolla entsyymi puuttuu ja jolla on kromosomit XY, kivekset kehittyvät normaalisti ja ulkoiset genitaalit kehittyvät naistyypillisiksi. Toimivat kivekset aiheuttavat murrosiässä usein lihasmassan kasvua ja äänen madaltumista.
Muita intersukupuolisuuden kaltaisia tiloja
Joillakin XY-kromosomisilla penis ei kasva tai se kasvaa huomattavan vähän, vaikka hormonitoiminta on riittävää. Syytä tähän ei tiedetä.
Noin kahdella prosentilla yksilöistä, joilla on XX-kromosomit, on erilaisia poikkeamia: ei emätintä tai kohtua tai kaksoiskohtu. Munasarjat toimivat, mutta yksilöt ovat hedelmättömiä.
Noin yksi 1 500–2 000 syntynyttä kohti on intersukupuolinen. Leikkauksilla ja hormonihoidoilla voidaan eri ikäkausina vaikuttaa esimerkiksi yksilön ulkoiseen kehitykseen.
Intersukupuolisten vertaisryhmiä ohjaava seksuaalipedagogi Juha Kilpiä sanoo, että vauvojen ja lapsien kohdalla intersukupuolisten oikeuksia ajavien kritiikki kohdistuu juuri terveiden mutta erinäköisten sukuelinten muotoilemiseen kosmeettisista syistä.
”Yleinen näkemys intersukupuolisten oikeuksia ajavien tahojen keskuudessa on, että lapselle tulee kertoa avoimesti hänen intersukupuolisuudestaan ja toimenpiteistä, joita hänelle on tehty aikana, jolloin hän ei ole voinut niistä itse päättää. Näkemykseen kuuluu myös, ettei mitään toimenpiteitä tehdä itse päättämään kykenemättömälle kuin terveydellisistä syistä.”
Lisätietoa: intersukupuolisuus.fi
