Valtiovarainministeriö perustelee hallintarekisterin käyttöön ottamista Euroopan unionin arvopaperikeskusasetuksella. Oikeusministeriö ei kuitenkaan näe nykymallissa ristiriitaa EU-lainsäädännön kanssa.
Säätääkö Euroopan unionin arvopaperikeskusasetus suorasta omistuksesta vai ei? Vaatiiko arvopaperien säilytystoiminnan avaaminen kilpailulle hallintarekisterin käyttöön ottamista myös Suomessa?
Arvopaperikeskusasetus astui voimaan vuosi sitten syyskuussa ja on sellaisenaan suoraan sovellettavaa lakia. Tulkinnat siitä ovat ristiriitaisia. Valtiovarainministeriö ajaa hallintarekisteriä Suomeen ratsastamalla asetuksella, vaikka oikeusministeriön mielestä Suomen nykyinen suoran omistuksen malli ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.
Valtiovarainministeriö pyysi arvopaperisäilyttämistä säätelevästä lakiluonnoksesta lausuntoja lokakuussa. Toteutuessaan laki toisi Suomeen niin sanotun Ruotsin mallin, ja suomalainen sijoittaja voisi valita hallintarekisterin ja suoran omistuksen välillä.
Luonnos lähti lausuntokierrokselle keskiviikkona 21. lokakuuta, ja lausuntoaika päättyi 2. marraskuuta.
Esityksen mukaan hallintarekisteröinti sallittaisiin myös suomalaissijoittajille kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Nykyisin Suomessa on käytössä pakolliset arvo-osuustilit, joiden omistajatiedot ovat saatavilla arvopaperikeskuksesta. Ne ovat turvanneet yhteisöjulkisuuden ja viranomaisten tiedonsaannin.
Muun muassa verottaja ja Keskusrikospoliisi uskovat, että hallintarekisterin käyttöön ottaminen heikentäisi viranomaisten mahdollisuutta saada tietoa osakeomistuksista.
Esityksessä tavoitellaan yhteisöjulkisuuden pitämistä nykyisellä tasolla. Oikeusministeriö huomauttaa lausunnossaan, että omistusketjun ulottuessa ulkomaille tietoja ei kuitenkaan saataisi, koska ulkomailla toimivilla säilyttäjillä ei ole velvollisuutta toimittaa omistajatietoja.
Euroclear Finland pyörittää Suomen arvopaperikeskusta, jolla on kansallinen monopoli. Euroclear Finland tulkitsee Euroopan unionin arvopaperikeskusasetusta hyvin toisin kuin valtiovarainministeriö. Se on teetättänyt asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla arvion, miten arvopaperikeskusasetus vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön.
Euroclear Finlandin tulkinta arvopaperikeskusasetuksesta on se, että kaikkien arvopaperikeskusten on tarjottava suorat tilit. Lakitoimisto Castrén & Snellmanin mielestä niin suomalaisen arvopaperikeskuksen kuin muidenkin suomalaisille liikkeeseenlaskijoille palveluitaan tarjoavien arvopaperikeskusten edellytetään tarjoavan asiakaskohtaisia suoria arvo-osuustilejä tai vastaavia suoria tilejä Suomen kansalaisille sekä suomalaisille yhteisöille ja säätiöille ilman valinnan mahdollisuutta niin kauan kuin tätä edellytetään Suomen lain mukaan.
Yksinkertaistettuna, arvopaperikeskusmonopolia Suomessa pitävän Euroclear Finlandin mielestä asetus ei pakota siirtymään pois suoran omistuksen mallista – päinvastoin, se edellyttää muuallakin EU:ssa suorien tilien tarjoamista
Valtiovarainministeriö tulkitsee asiaa aivan toisin. Sen mielestä asetuksessa ei säädetä suoran omistuksen tarjoamisesta.
”Julkisuudessa on esitetty väitteitä siitä, että muualla Euroopassa oltaisiin menossa suoran hallinnan malliin. Meillä ei ole useiden EU-lainsäädäntöneuvotteluiden jälkeen tästä mitään viitteitä – päinvastoin. Kun Suomi on ajanut suoran hallinnan mallia, meidät on tyrmätty näillä ehdotuksilla”, valtiovarainministeriö totesi, kun lakiluonnoksesta pidettiin toimittajille taustatilaisuus 22. lokakuuta.
Vääntö hallintarekisteristä politisoituu, ja sen läpimeno näyttää epätodennäköiseltä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini linjasi keskiviikkona 4. marraskuuta blogissaan, että hallintarekisteri ja niin sanottu aktiivinen katuminen eivät tuo parannusta nykytilaan. Päivä ei ehtinyt kääntyä illaksi, kun hallitus perui lakihankkeen.
Hallituspuolueena perussuomalaiset ovat ratkaisevassa asemassa hallintarekisteristä päätettäessä.
Myös kokoomuslainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ihmettelee Lännen Medialle marraskuun alussa antamassaan haastattelussa kiirettä, jolla hankintarekisteriä ajetaan Suomeen. Suomella on asiassa pysyvä poikkeus.
Pietikäisen kanta ei ole varsinainen uutinen. Jo vuosi sitten marraskuussa hän kirjoitti blogissaan, ettei EU velvoita hallintarekisterin käyttöön ottamiseen Suomessa. Pietikäisen mukaan direktiivi kirjoitettiin suomalaisten meppien vaatimusten takia niin, että Suomessa voidaan pitää kiinni osakeomistusten avoimuudesta. Hän korostaa tietävänsä asian hyvin, sillä on jäsenenä parlamentin talousvaliokunnassa.
Valtiovarainministeriö on saanut viimeisimmällä lausuntokierroksella kritiikkiä siitä, miten sen tulkintaa arvopaperiasetuksesta on kyseenalaistettu ja kuinka valtiovarainministeriö on kritiikkiin valmistelussa reagoinut. Euroclear Finland toteaa, että valtiovarainministeriö on kuitannut kritiikin kahdella lauseella – ja niin se todella tekeekin.
Lakiluonnoksessa todetaan, että näkemykset siitä, velvoittaako asetus Suomea avaamaan hallintarekisteröinnin myös suomalaisille sijoittajille, jakavat lausunnon antajia.
Viime kädessä asiasta linjaa Euroopan unionin tuomioistuin. Päätöstä asiasta ei ole, eikä Suomen käytännöstä ole tehty valituksia.
Poliitikkojen vastuulle jää puntaroida, uskoako valtiovarainministeriön vai oikeusministeriön tulkintaan ja ohitetaanko hallintarekisterin erinomaisuuden uskossa Keskusrikospoliisin ja verottajan huolet harmaan talouden torjunnan suhteen.
