”Vaikeaahan se on, kun lainsäädännön mukaan alaikäinen ei voi edes ruohonleikkuria käyttää”, toteaa Uudenmaan Te-toimiston kehittämispäällikkö Raimo Hokkanen.

”Se lainsäädäntö kuitenkin pyrkii estämään lapsityövoiman väärinkäyttöä. Voi kun se olisikin käytössä kaikissa maissa.”

”Hakijalta vaaditaan alan koulutusta”, ”Hakijalta vaaditaan hygieniapassi”, ”Hakijalla oltava työkokemusta vähintään 1–2 vuotta”, ja ”Hakijan on oltava täysi-ikäinen.” Nämä saattavat olla liiankin tuttuja lauseita työpaikkaa etsivälle nuorelle.

Hokkasen mukaan helpointa työnsaanti on niille nuorille, joilla on joko ammatillista koulutusta, tai suhteita esimerkiksi vanhempien kautta.

”Työnsaanti on erityisen vaikeaa maahanmuuttajanuorille, sillä heidän vanhemmillaan ei välttämättä ole samanlaisia suhteita, kuin kantaväestöllä”, Hokkanen arvioi.

Tämä on huolestuttavaa siinäkin mielessä, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on reilusti äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisten nuorten riskiä suurempi. Kuitenkin esimerkiksi nuorisotakuun puitteissa pyritään selvittämään, miten nuorten työllistyminen voitaisiin saada paremmille raiteille.

Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan suunnittelijan Elina Lomperin mukaan alaikäisen ei ole mahdotonta löytää kesätöitä, vaikka tilanne työmarkkinoilla onkin hankala myös täysi-ikäisille.

”Kesätyötilanne ei ole tällä hetkellä erityisen hyvä. Joillakin Uudenmaan kunnilla on kuitenkin käytössä kesätyöseteli, jolla kunta tukee esimerkiksi kaikkein nuorimpien työntekijöiden palkkaamista muutamalla sadalla eurolla”, Lomperi kertoo.

”Monesti vaaditaan ties minkälaista työkokemusta, jota hyvin nuorella työntekijällä ei tietenkään ole. Tällöin auttavat harrastukset ja esimerkiksi tet-harjoittelu.”

Ilman työpaikansaantia helpottavia suhteita Lomperin mukaan nuoren työnhakijan paras mahdollisuus on oma aktiivisuus.

”Yrityksiin voi ottaa yhteyttä, vaikka niillä ei olisikaan paikkoja avoinna julkisessa haussa. Yrittäjät arvostavat yleisesti omaa aktiivisuutta.”

”Uutiset työmarkkinoista ovat nykyään niin negatiivisia. Me halutaan olla toisella linjalla ja pitää yllä hyvää fiilistä”, Lomperi kuvailee.

Nuorten ei kannata heittää toivoa työnhaussa kannata ihan roskakoppaan saakka. Esimerkiksi pelkästään Helsingin kaupunki tarjoaa tänä kesänä noin 4 000 kesätyöpaikkaa, joista 1 000 on alle 18-vuotiaille.

”Vielä on tarjolla puhelinmyyntiä, muutoin haut alkavat olla ohi”, TE-toimiston Raimo Hokkanen sanoo.

”Ja juhannuksen jälkeen on yleensä avautunut paikkoja uudelleen, kun nuoret juhannusjuhlissa päättävät, ettei tämä ollutkaan heidän juttunsa.”

Hokkanen painottaa omaa aktiivisutta työnhaussa: ”Kaikki paikat eivät tule lainkaan julkisiin hakuihin.”