Kauas kaduilta kaupungin

Teksti Tuukka Tuomasjukka

Katuorkesteri Hermanni Turkki soittaa useammin keikkalavoilla kuin kaduilla.

Hermanni Turkin perustajajäsenet Taneli Kainulainen (ukulele, laulu) ja Joonatan Turkki (laulu, harmonikka, huuliharppu) istuvat treenikämpällään Helsingin Kalliossa. Yhtye on kesän aikana keikkaillut ja äänittänyt kolmannen levynsä, joka on painoa vaille valmis.

Alun perin ystävykset perustivat katuorkesterin, koska halusivat tehdä jotain täysin vierasta ja keksiä itse, mistä jutussa on kyse.

”Katusoittobändejä ei lopulta ole monia, eikä niiden nimiäkään tiedetä muutamia tapauksia lukuunottamatta”, Kainulainen sanoo.

Hermanni Turkki kuitenkin tiedetään. Vuonna 2011 perustettu yhtye sai nopeasti positiivista huomiota, kun City-lehti valitsi bändin yhdeksi ”Helsingin parhaista asioista”. Samana kesänä yhtye soitti keikan Flow-festivaalien Heineken OSS-lavalla, jonka esiintyjät valittiin yleisöäänestyksellä.

Kyläjuhlilla ja kaupunkifestivaaleilla usein nähty Hermanni Turkki on julkaissut omakustanteena pitkäsoiton ja Lihava Kuu -ep:n. Painoa vaille valmis kolmosalbumi ilmestyy ensi vuoden alussa.

Bändi määrittää tyylikseen ”folkmelskeen”. Se kuvaa hyvin seitsenhenkinen yhtyeen mekkalaa, joka syntyy akustisista instrumenteista, selkeistä melodioista ja kovaäänisestä laulusta. Soitto on kansanmusiikkihenkistä ja rosoista, ja ääntä pitää olla paljon.

Livenä Hermanni Turkki on fyysinen esiintyjä. Yhtyettä on jopa tilattu keikalle vain sekoilemaan. ”Meininki lähtee lavalla automaattisesti käsistä, kun livetilanteessa Joonatan huitoo teatraalisesti ja iso osa heiluu mukana”, Kainulainen kuvailee.

Yhtye on soittanut kolmen vuoden aikana yli sata keikkaa.

”Meillähän on sillä tavalla unelmasetti, että voimme vain mennä johonkin seisomaan ja alkaa soittaa. Kaikki instrumentit ovat akustisia, joten ei tarvita sähköjä”, Kainulainen sanoo.

Myös äänentoistollisia keikkoja on runsaasti, sillä Hermanni Turkki on esiintynyt alusta asti myös konserttilavoilla.

Seuraavan keikkansa Hermanni Turkki soittaa musiikin ammattilaisille suunnatun Musiikki ja Media-tapahtuman yhteydessä järjestettävällä Lost in Music -festivaalilla Tampereella. Tavanomaiseen katusoittopoppooseen verrattuna yhtye on päässyt kauas.

Promootiokeikka musiikkiväelle vaikuttaa epätodennäköiseltä paikalta katusoittoyhtyeelle, joka tekee kaiken itse levyistä musiikkivideoihin kaiken itse. Bändi suhtautuu keikkaan mahdollisuutena tuoda itsensä esille uudella tavalla.

”Mielellään tavataan uusia ihmisiä ja luodaan kontakteja. Näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi levy-yhtiötä tai muuta taustavoimaa tähän taakse ei tarvita, me voidaan pyörittää tätä hommaa itseksemme”, Kainulainen kertoo.

Yhtye tähdentää, että se ei silti halua sulkea ovia, vaan keskustelee mielellään uusista mahdollisuuksista ja yhteistyöstä.

Kävi showcase-festareilla kuinka tahansa, Hermanni Turkki on urallaan murrosvaiheessa. Katusoittaminen jäi kesän aikana vain muutamaan keikkaan, vaikka niitä haluttaisiin kuulemma tehdä enemmän. Onko Hermanni Turkki enää katusoittoyhtye?

Kainulaisen mielestä nimitys on yhä ajankohtainen.

”Kadun tarve on profiloinut sen, miltä bändi kuulostaa: millasia esimerkiksi biisien pitää olla, että ne kuuluvat vaikkapa autojen hurinan ja ihmisten hälyn yli.”

Vaikka mittakaava kasvaakin koko ajan, yhtyeen tavoitteena on pitäytyä folkmelskeessä.

”Lähtökohta kaikelle tekemiselle on, että soitetaan soittamisen ilosta, eikä hiota liikaa. Musiikin mahtavimpia aspekteja on, kun esimerkiksi jameissa jengi räimii mitä räimii. Se on folkmelskettä: jos tekee mieli huutaa, niin huudetaan.”

Hermanni Turkki Lost in Music -festivaalilla Tampereella 16.10. _______________

Artikkeli julkaistu myös Voimassa 8/2014.

Kommentoi Facebookissa
Querelle 2019
Route Couture