Teksti Anna-Sofia Joro
Pietarilaisen folkpunkbändi Iva Novan neljä naista elävät unelmaansa ja murtavat stereotyyppejä.
Iva Nova odottaa innolla Suomen-vierailuaan lokakuun lopulla. Ei ihme, sillä suuri osa yhtyeen Euroopan keikoista peruttiin yllättäen, vain hieman ennen syksyn kiertueen alkua.
”Haluamme ajatella, että peruutukset ovat sattumaa eikä niillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että olemme venäläisiä. Toivottavasti ihmiset kykenevät erottamaan maan kansalaiset sen hallituksesta ja nauttimaan taiteesta”, pohtii bändin haitaristi Nataly Potapenko Pietarista käsin.
”Toivomme myös, että ihmiset säilyttäisivät mielensä raikkaana ja kriittisenä ja osoittaisivat lempeyttä toisilleen aikana, jona propagandaa tulee joka tuutista. On kestämätöntä nähdä, kuinka helppo ihmisiä on manipuloida.”
”Näinä päivinä ei paljoa uskalla toivoa, mutta haluaisimme rauhallisen lopun tälle absurdille poliittiselle tilanteelle”, Potapenko viittaa Ukrainan kriisiin.
Ivanovalaisille tärkeintä on musiikki – ja rakkaus. Potapenkon lisäksi bändiin kuuluvat rumpali Ekaterina Fedorova ja laulaja-kosketinsoittaja Anastasia Postnikova, jotka ovat soittaneet yhdessä jo seitsemän vuotta. Uusin tulokas on basisti Galina Kisaleva. Iva Nova on ollut pystyssä jo 12 vuotta.
Iva Nova saa inspiraationsa slaavilaisesta musiikista, jota bändi esittää täysin omanlaisellaan, etno-extremeksi kutsumallaan tyylillä.
”Tyyli on sekoitus rockia, etnoa, jazzia, noisea ja elektrosoundeja”, Potapenko kuvailee. Hänen mukaansa muusikoiden suonissa virtaa myös kansanmusiikki.
”Eri etnisiltä ryhmiltä tulevat melodiat ovat niin kauniita ja inspiroivia, ettemme voi vastustaa niitä.”
Pääosa lauluista on venäjäksi, mutta Iva Nova harrastaa myös muilla kielillä esiintymistä. Naiset ovat jopa sanoittaneet georgiankielisen laulun.
”Kutsuimme yhtä kappaletta ’georgialaiseksi jazziksi’. Tartuimme sanakirjaan ja löysimme sanoja, joista kokosimme lauseita. Laulu sai kiltin sanoituksen, joka kertoo perheestä ja ystävyydestä”, Potapenko kertoo.
Vaikeinta oli lausuminen. ”Marssimme lähikauppaan ja pyysimme georgialaisia työntekijöitä lausumaan tekstit nauhalle, jonka avulla sitten harjoittelimme.”
Potapenkon mukaan Iva Novan sanoitusten synty on mysteeri. Hetki, jonka aikana ollaan yhteydessä johonkin suurempaan.
”Suurin osa kappaleista kertoo ihmistunteiden kirjosta. Ne ovat runoutta täynnä luontoa, metaforisia kuvia ja symboleita.”
Iva Novan neljäs albumi, Krutila Pila, julkaistiin syyskuussa. Sen sanoitukset ovat syntyneet oman pään lisäksi muun muassa 1900-luvun alun futuristisista runoista. Laulun Crested Larks on sanoittanut kokeellinen venäläisrunoilija Vasilisk Gnedov ja Salome perustuu näyttelijä-ohjaaja-koreografi Oleg Zhukovskyn tekstiin.
Tyyli on kaukana venäläisen populaarimusiikin valtavirrasta.
Potapenkon mukaan Venäjältä löytyy nykyään paljon erinomaisia bändejä, jotka edustavat kaikkia mahdollisia tyylejä.
”Harmi kyllä suuri osa niistä ei pääse suuren yleisön tietoisuuteen, sillä hyvin harva TV-kanava, radioasema ja festivaali tukee vaihtoehtoisempaa musiikkia.”
Haasteista huolimatta Iva Novalla on yleisönsä, ja parin viime vuoden aikana keikkoja on riittänyt ympäri Venäjää.
”Kiertueen järjestäminen valtavalla Venäjänmaalla ei ole helppoa. Onneksi yleisö on toivottanut meidät tervetulleeksi kaikkialla”, Potapenko kiittelee.
Venäläistä yleisöä hän kuvailee ujoksi näyttämään tunteitaan keikan aikana.
”Toisin kuin lavan edessä hyppiviä saksalaisia, venäläisiä pitää houkutella tanssimaan. Mutta jos venäläiset rakastuvat sinuun, he ovat tosissaan.”
Bändin naisten mieleen ei juuri tule muita venäläisiä tyttöbändejä.
”Toisinaan ihmiset suhtautuvat meihin stereotyyppisesti, mutta paljon vähemmän kuin joitakin vuosia sitten”, Potapenko kokee.
”Usein skeptisimpiä ovat keikkapaikkojen teknikot, jotka kyseenalaistavat oikeutemme nousta lavalle. Keikan jälkeen he kuitenkin muuttuvat mukaviksi ja hyväksyvät meidät muusikkoina.”
Ovatko Iva Novan naiset feministejä?
”Itsenäinen nainen tekee omat valintansa, tuntee oikeutensa ja tekee haluamaansa työtä välittämättä ennakkoluuloista ja yhteiskunnan hyväksynnästä. Itsenäinen nainen osaa rakastaa ja olla rakastettu”, Potapenko kuvailee.
”Kyllä, varmaan olemme feministejä sanan ideaalisessa merkityksessä. Ajatustapamme on punk.”
Suomessa bändi keikkailee mielellään.
”Pietarissa on vahva tunne siitä, että olemme pohjoisia naapureita. Me myös todella toivomme, että joku päivä te suomalaiset opetatte meille, kuinka taistella hyttysiä vastaan!”
Iva Nova kertoo soittaneensa yhden oudoimmista keikoistaan suomalaisen koulun urheilusalissa.
”Soitimme teineille, jotka näyttivät olevan paikalla pakon edessä. Keikka oli molemminpuolista kidutusta, koska musiikkimme oli liian outoa heille, emmekä me saaneet mitään kontaktia nuoriin, jotka halusivat häippästä. Vain opettajat nauttivat”, Potapenko muistelee.
Korjaamon keikalla lienee toinen meininki, ja Iva Novan työmotivaatio on huipussaan.
”Parasta mitä meille voisi tapahtua, on saada soittaa ja esiintyä loppuun asti. Ja selviytyä siitä hengissä! Itsenäiset tytöt tekevät sitä, mistä he pitävät eniten maailmassa”, Potapenko kiteyttää.
Iva Nova Etnosoi!-festivaalilla Helsingin Korjaamolla 31.10.