Elokuinen lauantai, alkuilta. Matkan juhliin Vantaan Viinikkalaan katkaisee poliisin tiesulku. Konstaapeli vaatii kuljettajalta ajokortin. Mikäpä siinä, poliisi voi aina pyytää kuskilta ajokorttia. Jatko onkin eri asia: myös matkustajalta vaaditaan henkilötiedot.

Tarjoan pressikorttia. Siinä on nimi ja naama, ei henkilötunnusta.

”Ei käy, pitää olla henkilökortti tai passi”, väittää konstaapeli. Selitys tulee liukkaasti: ”Poliisilain kymmenes pykälä.” Mitähän se pitää sisällään, kysyn. Konstaapeli hämmentyy: ”Se on pitkä pykälä, en nyt niin muista sitä.”

Se on lyhyt pykälä, jonka ensimmäinen momentti säätää: ”Poliisimiehellä on yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa.”

Mikä oli se yksittäinen tehtävä, jota poliisimiehet olivat Vantaan Viinikkalassa suorittamassa? ”Se oli poliisilaitoksen suunnitelmiin kuuluvaa järjestäytyneen rikollisuuden valvontaa”, vastaa operaatiota johtanut rikosylikomisario Olli Koski.

Henkilötietojen kerääminen ei ole harmitonta.

”Tiedot käsitellään poliisilla ja tarpeellisin osin ne tallennetaan ja käytetään”, Olli Koski ilmoittaa. Poliisi siis tulkitsee, että taikasanat ”järjestäytynyt rikollisuus” oikeuttavat poliisin vaatimaan henkilötiedot keneltä ja milloin vain. Tulkinta on hyvin kyseenalainen, eikä Suomen kansalaisella ole velvollisuutta kanniskella mukanaan henkilötodistusta.

Viinikkalassa järjestettiin Hells Angelsin vuotuiset elokuun juhlat. Mukana oli moottoripyöräkerhojen liiviväkeä ympäri maata. Enemmistö muita kuin niitä, joita poliisi mediaa ohjeistaessaan nimittää rikollisiksi. Oli myös meitä liivittömiä.

Nyt kaikkien henkilötiedot ovat poliisilla, järjestäytyneiksi rikollisiksi rekisteröitynä. Myös uskonnollisen MC-kerhon jäsenten, joiden vakavin rikos lienee Raamattujen lähettäminen Israeliin.

Heinäkuun lopulla poliisijohto esitti sosiaaliturvan epäämistä ”järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneilta”. Myös sisäministeri Päivi Räsänen yhtyi vaatimukseen.

Esityksen ydin on, että poliisilla olisi valta vaatia sosiaalietuuksien katkaisemista henkilöiltä, jotka sen mukaan ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta joita ei ole tuomittu rikoksista.

On helppo kuvitella, millaisia uusia kansalaisryhmiä nimettäisiin järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi, jos poliisijohdon vaatimus menestyisi.

Poliisi väittää Suomessa olevan 84 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joista noin puolet on moottoripyöräkerhoja.

Tuomioistuimet ovat eri mieltä. Vain yhden kerhon, Cannonball MC:n Turun-osaston, on todettu toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Turun hovioikeus tuomitsi sen vuonna 2009. Suurinta osaa kerhojen jäsenistä ei tiettävästi ole tuomittu mistään.

Poliisi kuitenkin käyttää jo nyt omia hallinnollisia pakkokeinojaan kerhojen jäseniä kohtaan. Rikkeettömiltä kansalaisilta on peruttu järjestyksenvalvojan oikeudet tai aseluvat sillä perusteella, että he kuuluvat ”rikollisiin moottoripyöräjengeihin”. Järjestyksenvalvojakortin menettäminen tarkoittaa ammatin menettämistä.

Jäsenyys ja rikollisuus ovat yleensä yksin poliisin väitteen varassa, ja syytökset osuvat myös täysin sivullisiin.

Tapauksia on käsitelty hallinto-oikeuksissa kymmeniä. Eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut laittomuuksiin useasti.

”Poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin, jonka edessä kaikki ovat samanarvoisia. Esimerkiksi jonkun henkilön mahdollinen kuuluminen moottoripyöräjengiin tai liikkuminen tällaisen henkilön seurassa ei poista näitä vaatimuksia eikä sinällään anna poliisille lisävaltuuksia”, apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja huomautti toukokuussa 2011.

Tammikuussa poliisi hävisi Helsingin hallinto-oikeudessa jutun, jossa nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä oli peruutettu aseluvat. Mies sattui olemaan liikkeellä Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Poliisi heitti hänet katusululta aiheetta putkaan ja sepitti perustelut jälkeenpäin.

Ehkä Krp:n salaisessa rekisterissä on hänestä samanlaisia tietoja, kuin mitä poliisi keräsi Viinikkalassa.

Artikkeli on aiemmin julkaistu Voimassa 7/2012.