Tampereella asuva Jukka Nivakoski, 28, haki työmarkkinatukea rahoittaakseen opiskelunsa Pirkanmaan ammattiopistossa. Nivakoski ajatteli, että työmarkkinatuella opiskelu toisi päätöksen pitkään jatkuneeseen työttömyyteen, sillä opintotuella opiskelu ei hänen kohdallaan ole mahdollista. Luottotietojen menettämisen vuoksi hän ei saa opintolainaa eikä pelkkä opintotuki riitä elämiseen. Laki työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Lain on tarkoitus parantaa työttömän mahdollisuuksia kehittää itseään.

Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto päätti, ettei Nivakoskella ole oikeutta opiskella työttömyysetuudella, vaikka laissa olevat edellytykset täyttyivät.

”Kaiken järjen mukaan minulle olisi pitänyt myöntää tuki, koska muita vaihtoehtoja opiskeluun ei juuri ole”, Nivakoski sanoo.

”Ei puolleta. Ei työllistävä ala”, oli päätös, jonka Nivakoski sai hakemukseensa. Päätöksessä sanottiin, että Nivakosken olisi pitänyt olla yhteydessä TE-toimistoon ennen opiskelupaikan vastaanottamista.

Lain mukaan opinnoista voidaan sopia TE-toimiston kanssa opintojen alkamisen jälkeen, jos siihen on painava syy. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan painava syy voi olla esimerkiksi se, että työnhakija saa opiskelupaikan varasijalta peruutuspaikkana. Aivan kuten Jukka.

Nivakoski sanoo, ettei asian käsittely tuntunut missään vaiheessa oikeudenmukaiselta. TE-toimiston syy evätä Nivakoskelta mahdollisuus opiskella oli se, ettei käsi- ja taideteollisuuden ala ole työllistävä. Se, kenen tulkinta tämä on, jäi Nivakoskelle epäselväksi.

”Tapasin ennen opiskelupaikan saamista työpajalla ihmisiä, jotka olivat saaneet työmarkkinatuen juuri hopeasepänkoulutukseen”, Nivakoski sanoo.

Kieltävän päätöksen jälkeen Nivakoski joutui lopettamaan opiskelun. Hän alkoi selvittää asiaa TE-toimiston kanssa, mutta asian käsitellyt virkailija oli lomalla. Nivakoskella ei koskaan saanut tietää, tehtiinkö päätös työmarkkinatuen myöntämisestä opiskeluun oikein perustein.

”Tuntuu naurettavalta, että taho, jonka pitäisi tukea työtöntä oman asemansa parantamisessa, tekee yritykset tahallaan hyödyttömiksi”, Nivakoski sanoo.

Nivakosken avopuoliso Terhi Aholan kokemuksen mukaan työttömyyden ja tuilla elämisen kierteestä on vaikeaa päästä pois. Osa-aikatöitä tai määräaikaisuuksia ei kannata nykyisellä systeemillä ottaa vastaan, vaikka haluaisi.

Ahola oli joulun alla töissä Itellalla, mutta määräaikainen työssäkäynti ei juuri hyödyttänyt työttömän taloudellista asemaa. Tienaaminen vaikuttaa välittömästi tukiin, joista karsitaan sen mukaan, kuin on tienannut.

”Työtöntä rangaistaan työnteosta, kun jokainen tienattu euro vähentää tukia. Ketä se sitten palvelee, että työnteko tehdään kannattamattomaksi”, Ahola kysyy.

Jukka Nivakoskella on diagnosoitu masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja alkoholismi. Hän on ollut juomatta kaksi vuotta ja on parhaillaan lopettamassa lääkitystä.

”Kaikista helpointa minun tilanteessani olisi heittäytyä sairaaksi ja hankkiutua sairaseläkkeelle. Haluaisin kuitenkin normaalin elämän, ammatin ja työn. Jaloilleen pääsy tehdään vaan niin kovin vaikeaksi, että välillä tekisi mieli luovuttaa”, Nivakoski sanoo.

”Me osaamme täyttää monimutkaiset kaavakkeet ja laittaa liitteet mukaan, mutta entä ne jotka eivät siihen syystä tai toisesta pysty tai osaa?” Ahola miettii.

__________

”Sähän voit vaikka googlettaa”

Trippi Tampereen TE-toimistoon on painajaismainen.

Jukka Nivakoski sai kieltävän päätöksen työmarkkinatuella opiskeluun. Tampereen TE-toimiston koulutuskoordinaattori Sari Pirttiluoto, miten on mahdollista, että samassa tilanteessa olevat ihmiset saavat teiltä näin erilaisia päätöksiä?

”Yksityisyyden suoja on niin tiukka, etten voi ottaa kantaa. Ihmisiä ei voi verrata, jokaisella on meneillään oma ainutkertainen tilanne.”

Nivakosken tilanne oli se, että kaikki lain ehdot opiskelulle täyttyivät, hän oli ollut pitkään työttömänä ja on syrjäytymisvaarassa. Opiskelu ei opintotuella olisi ollut mahdollista ja tämä olisi ollut ainut mahdollisuus saada ammatillinen koulutus.

”Minun on kiellettyä ottaa kantaa siihen, kuka asiaa on ollut käsittelemässä, ja asiakkaan asioita en tosiaankaan voi alkaa kommentoimaan.”

Voiko virkailijan henkilökohtainen suhtautuminen hakijaan vaikuttaa siihen, millaisen päätöksen tämä saa?

”En ota kantaa. Virkailijan suhtautuminen ei koskaan vaikuta päätöksiin. Kaikissa tapauksissa hakijan tausta kartoitetaan ja päätökset tehdään siltä pohjalta. En tiedä oletko tutustunut tähän lakiin, jonka pohjalta me toimimme ja mitä kriteereitä siellä on omaehtoiselle opiskelulle työttömyysetuudella. Opiskelun pitää perusteellisesti parantaa hakijan mahdollisuuksia työelämässä.”

”Voit vaikka googlettaa kyseisen lain ja katsoa, mitä lainsäätäjä on ajatellut tällä omaehtoisen koulutuksen tuella saavutettavan.”

Olen lukenut lain ja käynyt edellytykset hakijan kanssa läpi. Nyt on kyse teidän tulkinnastanne. Päätös oli ”Ei tueta. Ei työllistävä ala.” En löytänyt laista tällaista kohtaa, miten ala voi toisen ihmisen kohdalla olla työllistävä ja toisen ei.

Eikö ihan maalaisjärjellä ajateltuna se, että henkilöllä on ammattikoulutus, paranna hänen mahdollisuuksiaan työelämässä, paremmin kuin se, että työttömyys jatkuu vuodesta toiseen?

”Kyllä hakijan kannattaisi itse ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja selvittää itse omia asioitaan. Ei ehkä ole kovin hyvä juttu, että kirjoitatte asioista hakijan näkökulmasta, kun juttu on vielä kesken. Jos asian käsitellyt virkailija ei ole pystynyt asiaa hänelle selittämään, niin hakija voi olla yhteydessä toiseen virkailijaan tai tämän esimieheen. Jos kirjoitat juttua asiasta niin se jää vähän yksipuoliseksi, jos asia ei ikinä selvinnyt.”

Juttua alettiin tehdä juuri sen vuoksi, ettei kyseinen hakija saanut selvitystä tilanteeseen TE-toimistosta. Asia on ratkennut jo. Hakija joutui jättämään koulun kesken saatuaan teiltä kieltävän päätöksen tukeen ja palaamaan työttömäksi.

”Joo joo, mutta näissä asioissa lähtökohtana on aina se, että hakijan kanssa selvitetään tilanne ja katsotaan taustat. Riippuu hakijan tilanteesta, saako alalle tukea. Me katsomme, mikä ala on kenellekin soveltuva ja mikä ratkaisu kokonaisuuden kannalta menee lakien ja ohjeistuksien mukaan oikein.”

”Voisitko sanoa tälle hakijalle, että ottaa suoraan yhteyttä TE-toimistoon. Meillä on ollut tämä organisaatiouudistus tässä samaan aikaan menossa. En tiedä voiko sillä olla ollut vaikutusta asiaan.”

Lataa tästä kaavio, jonka avulla voi seurata Jukan pallottelua byrokraattien maailmassa.

Kirjoittaja opiskelee journalismia Tampereen yliopistossa.

Artikkeli on aiemmin julkaistu Voimassa 3/2013.