Kuusi Helsingin puoluepoliittista nuorisojärjestöä julkaisi 23. syyskuuta yhteisen kannanoton leikkauspolitiikan seurauksista. Nuorisojärjestöt vaativat, että Helsingin köyhiä ja syrjäytyneitä ei saa unohtaa taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Stadin demarinuoret, Helsingin kristillisdemokraattiset nuoret, Perussuomalaiset nuoret, Keskustanuoret, Vihreät nuoret sekä Svensk ungdom i Helsingfors. Aloite kannanottoon tuli kristillisiltä nuorilta, mutta sen valmisteluun ovat osallistuneet kaikki allekirjoittaneet järjestöt.

”Halusimme muistuttaa ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. 1990-luvun laman ennaltaehkäisevän työn leikkaukset näkyvät Suomessa edelleen”, sanoo kd-nuorten varapuheenjohtaja Mikko Kiuttu.

Helsingin demarinuorten puheenjohtajan Lauri Väänäsen mukaan nuoret ovat tärkeä kohderyhmä, jonka eteen ennaltaehkäisevää työtä tulisi tehdä. Kannanotossa järjestöt vaativat muun muassa koulukuraattorien palvelujen turvaamista ja etsivän nuorisotyön kehittämistä.

Samuli Voutilan mukaan Helsingin perussuomalaiset nuoret lähti kannanottoon yhteisen arvomaailman vuoksi.

”Politiikkamme nojaa kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Teemme yhteistyötä toisten puoluejärjestöjen kanssa siellä, missä arvot kohtaavat.”

Kannanotosta ovat jättäytyneet pois Helsingin kokoomusnuoret ja Etelä-Suomen vasemmistonuoret, vaikka kutsu lähetettiin molemmille. Perussuomalaisten nuorten Voutila ihmettelee hieman vasemmistonuorten päätöstä.

”Ehkä heillä ei ole pienen ihmisen asiat lähellä sydäntä.”

Etelä-Suomen vasemmistonuorten puheenjohtaja Valter Söderman perustelee poisjäämistä sillä, että yhteisissä kannanotoissa tavoitteet vesittyvät. Kuuden järjestön yhteistyössä ei hänen mukaansa näy konkreettisia ehdotuksia.

”En tiedä, onko järkevää yrittää löytää aina pienin yhteinen nimittäjä.”

Kannanotossa järjestöt vaativat Helsingin kaupungilta tukea ja tiloja kolmannen sektorin järjestämään harrastetoimintaan. Vaatimus on Södermanin mielestä perustelematon, koska kaupunki tekee jo näin.

”Emme kokeneet, että tällainen yhteiskannanotto tuo mitään konkreettista hyötyä, mikä on pääsyy kieltäytymiselle. Lisäksi taustalla voi nähdä sen, että järjestöillä on erilaisia ihmiskäsityksiä. Kaikki eivät välttämättä puhu samasta asiasta, esimerkiksi samoista köyhistä.”

Helsingin keskustanuorten Sonja Vojnovicin mukaan kokoomusnuoret ovat osallistuneet muita hiljaisemmin ja näkymättömämmin puoluepoliittisten nuorisojärjestöjen yhteistoimintaan pääkaupungissa.

”En tiedä, tukevatko kokoomusnuoret kannanoton ideologiaa. Sitä pitää kysyä heiltä itseltään.”

Helsingin kokoomusnuorten puheenjohtaja Samuel Schubak, ovatko kokoomusnuoret pienen ihmisen asialla?

“Me olemme kaikkien ihmisten asialla.”

Kristillisnuorten Mikko Kiuttu epäilee, ettei julkisten palvelujen ylläpitäminen ehkä löydy kokoomusnuorten esityslistan kärjestä.

Schubak vastaa, että asia on kokoomusnuorille tärkeä, mutta julkisia palveluja on myös tarkasteltava kriittisesti.

“Kriittinen pitää olla silloin, kun ei ole rahaa.”

Kieltäytymispäätöstä Helsingin kokoomusnuoret perustelee sillä, että rahallisten panostusten lisääminen vaikeassa taloustilanteessa ei ole kokoomusnuorten asialistalla päällimmäisenä tavoitteena. Järjestö haluaa muistuttaa, että rahaa ei saa seinästä eikä sähköä töpselistä.

Helsingin kokoomusnuoret kieltäytyi kannanotosta myös siksi, että siinä esitetyt keinot eivät ole parhaita mahdollisia syrjäytymisen ehkäisyyn. Järjestön mielestä syrjäytymistä ehkäistään tehokkaimmin vapauttamalla työmarkkinoita Saksan esimerkin mukaisesti muun muassa joustavalla oppisopimuskoulutuksella.

Schubak ei halua keskustella nuorisojärjestöjen erilaista ihmiskuvista, koska ihminen on kohdattava yksilönä.

“Jokainen ihminen tietää, että jostain pitää säästää. Peräänkuulutan vastuuta. Pitää miettiä myös tulevia sukupolvia”, Schubak sanoo.

Helsingin vasemmistonuorten puheenjohtajan Valter Södermanin mukaan hänen järjestönsä ja kokoomusnuoret edustavat politiikan eri ääripäitä.