Teksti Anna-Sofia Joro
Valtioiden rajat eivät ole este, kun vaimo päättää murhauttaa miehensä. Kinkkisempää on järjestää oikeudenkäynti eri maissa mutta samassa tilassa. Ratkaisu löytyy navetasta. Absurdi belgialainen murhatarina, Maan ääri, nähdään Helsingin Stage-teatterifestivaaleilla.
Tämä tositarina on täyttä kafkaa. Ei ihme, että Berlin-teatteriryhmä innostui jalostamaan vanhan murhatapauksen ja sitä seuraavan oudon oikeudenkäynnin Maan ääri -esitykseksi, joka saapuu Helsinkiin tällä viikolla.
”Absurdi, humoristinenkin kertomus pistää kysymään, voiko tämä olla totta. Sataprosenttisesti”, vakuuttaa ohjaaja Yves Degryse puhelimitse Antwerpenistä, josta Berlin-ryhmä on kotoisin.
Tarina alkaa, kun belgialaisessa kylässä elelevä liikemiehen vaimo saa tarpeekseen ja rekrytoi palkkamurhaajan tappamaan aviomiehensä.
Mies saadaankin hengiltä ja kyläyhteisö suunniltaan. Epäilyt nostavat päätään ja surkastuvat yhtä nopeasti, ja vierähtää pari kuukautta ennen kuin syylliset jäävät kiinni.
Sitten alkavat todelliset ongelmat. Palkkamurhaaja sattuu olemaan ranskalainen, ja tapaus jämähtää kahden valtion välisen jähmeän lainsäädännön ja byrokratian limboon.
”EU-säädökset tekivät mahdottomaksi oikeudenkäynnin järjestämisen samassa maassa”, Degryse kertoo.
”Belgialainen syyttäjä ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi vaan kehitti luovan ratkaisun. Oikeudenkäynti järjestettiin maatilalla, joka sattui sijaitsemaan valtioiden rajalla.”
Maahan piirrettiin rajan merkiksi viiva, jonka molemmille puolille asetettiin kaksi tuolia.
”Syytetyt katsoivat toisiaan silmiin pöydän ylitse ja vannoivat molemmat, etteivät tehneet sitä”, Degryse kuvailee.
Rajalinja tosin synnytti ison joukon käytännön ongelmia.
”Raja meni suoraan maatilan etuoven läpi, joten syytetyn naisen piti kiivetä sisään takaikkunasta. Paikan päälle piti myös roudata kaikenlaista, kuten liikuteltavia vessoja.”
Berlin-ryhmä tunnetaan erikoisista esityspaikoistaan. Suomessa maatilan virkaa toimittaa Jätkäsaaren bunkkeri.
”Etsimme epätyypillisiä paikkoja, joissa ihmiset kohtaavat toisensa. Bunkkerissa pelataan paintballia, muttei se ole mikään tyypillinen tapaamispaikka iltaisin.”
Jätkäsaaren sataman vanha varasto vastaa mainiosti kaksiosaisen esityksen tarpeisiin.
”Ensin yleisö voi kierrellä bunkkeriin pystytetyssä seitsemässä installaatiossa. Ne kertovat ajasta, jolloin vaimo päätti murhata aviomiehensä”, Degryse kuvailee. Osa esillä olevista esineistä on ilmeisiä, toiset saavat merkityksensä vasta esityksen kuluessa.
Esityksen toisessa osassa vuosia vanhan murhatapauksen osapuolet tuodaan yhteen, muun muassa videohaastattelujen avulla. Mukana on nauhoitettua materiaalia maatilan asukkaista, asianajajien ja kaupunkilaisten haastatteluja sekä lesken ja murhaajan vuoropuhelua. Yleisö viedään prosessin ytimeen, rikospaikalle ja kuulusteluhuoneisiin, sekä jonnekin todellisuuden ja fiktion rajamaille seulomaan valheita tosiasioista.
Vaikka oikeudenkäynti maatilalla oli hyvin paikallinen, taustalla ovat tässäkin universaalit teemat kuten valtioiden rajojen ja lainsäädännön hetkittäinen absurdius. Lisäksi kahden maan rajalla on otollista pohtia kulttuurieroja ja kommunikaatiovaikeuksia.
Mutta entä se tärkein, kuinka oikeudenkäynnissä kävi?
”Molemmat osapuolet tuomittiin vankilaan, mutta heidät on jo vapautettu”, Degryse toteaa.
Maan ääri Helsingin Jätkäsaaressa, esitykset 24.–26.8. kello 16 & 20. Stagen verkkosivut.