Lastenpsykologin työhuone Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on täynnä leluja. Nukkekodin asukkaat lojuvat kuka missäkin. Tove Janssonin piirustusten muumit seuraavat tilannetta. Tummanpuhuvissa tauluissa muumitkin juoksevat pakoon pimeää.

Viime vuoden alkuun saakka Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa toimiva Kidutettujen kuntoutuskeskus palveli pääasiassa aikuisasiakkaita. Nyt ovet on avattu myös lapsille. Euroopan pakolaisrahaston tukemasta kolmivuotisesta KITU – lapset ja nuoret -projektista on takana reilu kolmannes.

Projektissa työskentelevä psykologi Sirkku Suikkanen on tehnyt jo kymmenen vuotta mielenterveystyötä maahanmuuttajien parissa. Hänen laatimansa selvitys maahanmuuttajalasten ja -nuorten mielenterveydestä ilmestyi hiljattain. Suikkanen yllättyi lasten ja nuorten kokeman seksuaalisen väkivallan määrästä: ”Monella oli taustallaan raiskaustrauma, joko lähtömaasta tai pakomatkalta.”

Oli lapsi tai nuori sitten Kongosta, Afganistanista tai Kosovosta, traumojen takana on usein perheenjäseneen kohdistunut väkivalta. Varsinaisia kidutustraumoja lapsilla on vähemmän kuin aikuisilla, mutta moni oli todistanut läheisen ihmisen kuolemaa tai tappamista. Ja on heitä myös pahoinpidelty.

Ongelmat eivät lopu pakomatkan päättyessä. Maahanmuuton jälkeiset kokemukset voivat olla jopa raskaampia kestää kuin tapahtumat lähtömaassa. Kotoutumisunelmat törmäävät nopeasti todellisuuteen, jossa jo pelkkä ei-suomalainen sukunimi on työnsaannin este. Perheenjäseniin kohdistuvat loukkaukset ja omat toimeentulovaikeudet jäytävät itsetuntoa.

Joskus käy niinkin, että uudessa kotimaassa lapsi joutuu vanhemman rooliin. Nopeammin kotoutuva lapsi oppii kielen ja ryhtyy vanhemmalleen tulkiksi ja turvan antajaksi, selittää Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen erityisasiantuntija Lena Bremer. Osa lapsista seilaa kahden kulttuurin välillä, ja se voi olla kuormittavaa.

”Vanhemmat saattavat pitää kynsin hampain kiinni omasta kulttuurista eivätkä salli mitään muutoksia”, Bremer kertoo. Lapset kohtaavat koulussa toisenlaisen maailman, ja konfliktin siemen on kylvetty.

Jotkut vanhemmat ovat itse niin vaurioituneita, etteivät saa elämän syrjästä kiinni ja lapset jäävät tukea vaille.

Traumojen aiheuttamat oireet vaihtelevat. Yksi masentuu ja muuttuu aloitekyvyttömäksi, toinen haastaa riitaa ja pursuu aggressioita. Paha olo voi purkautua psykosomaattisina oireina: unettomina öinä ja selittämättöminä päänsärkyinä.

Järkyttävät kokemukset tunkeutuvat pienten lasten leikkeihin. ”Yleensä leikki on merkki siitä, että lapsi on terve. Traumaperäisissä leikeissä lapsi kuitenkin toistaa kokemusta eikä päästä siitä irti”, Suikkanen selittää.

Kehityksen taantumat ovat yhteisiä leikki-ikäisille ja aikuistuville nuorille. ”Kuivaksi oppinut lapsi voi taantua takaisin vaippoihin”, Suikkanen kertoo. 18-vuotiaan puheet saattavat kuulostaa teini-ikäisen lapsellisilta. ”Jos on tullut raiskatuksi ja joutunut eroon perheestään, moni asia seisahtaa.”

Sirkku Suikkanen muistuttaa, että oireet ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki edes kärsi traumaperäisistä ongelmista. ”Jotkut osaavat käsitellä kokemuksia ja integroida ne osaksi elämäntarinaansa.”

Selvityksen mukaan kaiken kaikkiaan noin kolmasosa pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleista lapsista ja nuorista tarvitsisi mielenterveydelleen tukea. Moni ei kuitenkaan pääse lääkärin luo edes ensikonsultaatioon. Lasten- ja nuorisopsykiatrian jonot ovat pitkät.

Myös häpeä voi estää hakeutumasta hoitoon. Suikkanen vertaa tilannetta sodanjälkeisessä Suomessa yhteen ääneen vaienneisiin entisiin rintamamiehiin.

”Jotkut pelkäävät, ettei apua saa kieli- tai kulttuurierojen takia”, Lena Bremer sanoo. Kommunikaatiovaikeuksien pelko saattaa pahimmillaan johtaa hoidotta jättämiseen. Bremerin parikymmenvuotisen kokemuksen mukaan tulkki on tällöin korvaamaton apu.

Suikkanen ja Bremer satsaisivat myös työntekijöiden täydennyskoulutukseen. Molempien mielestä asennekasvatus on välttämätöntä. Ennen kuin lapset saavat kaiken tarvitsemansa avun, muumit pakenevat vielä kauan pimeää Kidutettujen kuntoutuskeskuksen seinällä.