Elämä

Sukupuolettomuuden puolustus

Lukuaika: 2 minuuttia

Sukupuolettomuuden puolustus

Teksti Johanna Sarjas

Androgyyni jumalhahmo antoi nimensä intialaiselle feministikirjailijalle, joka uskoo, että tasa-arvoa ei synny ennen kuin kaikki lapset kasvatetaan vapaiksi kulttuuristen sukupuolikäsitysten kahleista.

Ambai on androgyyni intialainen jumalhahmo: tyttö, joka muuttui mieheksi voidakseen kostaa julmalle opettajalle. Ambai on myös intialaisen feministin C.S. Lakshmin kirjailijanimi sekä ajattelun esikuva.

Ambai-jumalaa kunnioitetaan mies-nais-jumalana. Turun kirjamessuilla vierailleen kirjailijan mukaan tasa-arvo ja kehitys on mahdollista vain jos miehet ja naiset kohtaavat toisensa vapaina sukupuolen kahleista.

”Tasa-arvon perusta on androgynia ja määrittelemättömyyteen perustuva toisen kohtaaminen”, Lakshmi sanoo. ”Vaikka olemme syntyneet miehiksi tai naisiksi, sisäisesti olemme vain ihmisiä.”

Lakshmin mielestä kulttuurit ovat tuottaneet mieliimme harhan siitä, että sukupuoli sinänsä määrää kohtalomme.

“Kulttuurit painostavat meidät ajattelemaan ja elämään tietyllä sukupuoleen sidotulla tavalla. Olemme kulttuurien uhreja niin kauan kun emme näe, että kulttuuria voi muuttaa.”

Lakshmin mukaan ei ole olemassa naisen tai miehen psyykettä. Myös hindulaisuuden sukupuolienergiat shakti ja shiva otetaan liian tosissaan: jumalien sukupuolisuudet edustavat Ambain mukaan kaikissa ihmisissä olevia potentiaaleja.

”Intiassa niin suositut jumalien kuvat ovat harmittomia, jos niihin suhtautuu tietyllä leikkimielisyydellä. Hurja Kali esimerkiksi voi auttaa löytämään omaa voimaansa”, vuonna 1944 syntynyt Ambai sanoo.

Jos naiset eivät jaakaan samanlaista mieltä tai mystistä energiaa, Lakshmi uskoo, että naisten kokemukset niin alistussuhteista kuin niistä vapautumisestakin ovat samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Naiset tapaavat yleensä jossain vaiheessa elämäänsä ottaa ohjat käsiinsä.

”Naiset alistuvat esimerkiksi juopon määräiltäväksi kaikkialla maailmassa luokkaan katsomatta. Mutta myös itsensä vapauttaminen tapahtuu samalla tavalla eli tulemalla tietoiseksi omasta voimasta. Esimerkiksi Mumbaissa törmäsin tapaukseen, jossa aviomies hakkasi vaimoa. Sekä mies että vaimo kärsivät sisäisistä demoneistaan. Vaimo kärsi hiljaa 25 vuotta kunnes yhtenä päivänä löi takaisin. Mies hämmästyi naisen mielen muutosta ja lopetti hakkaamisen.”

Lakshmin mukaan voimme toki luoda miellyttävämpiä olosuhteita, esimerkiksi kohentaa naisten ihmisoikeuksia lakeja muuttamalla tai parantamalla koulujärjestelmää, jossa tytöt ja köyhätkin saavat oppia. Samalla tarvitaan kuitenkin vapaaehtoista muutosta ihmisten mielissä.

Lakshmi johtaa Mumbaissa Sparrow-hanketta, joka dokumentoi naisten elämiä. Dokumentointi edistää tiedostamista, Lakshmi selittää: itsekunnioitus ja ihmisarvo kehittyvät vain, jos ihminen tiedostaa itsensä. Hanke on vastikään julkistanut 87 intialaisen naiskirjailijan teksteistä koostuvan teoksen. Sparrown arkistoista löytyy myös muun muassa yli 600 eri kielillä tuotettua dokumenttia ja runsaat 500 populaaria elokuvaa.

Lakshmin omat kirjat kuvaavat lähinnä ihmissuhteita. Kaksi niistä on käännetty englanniksi. Yksi, Flod, on ilmestynyt ruotsiksi.

Kaikkein tarpeellisimmat kulttuuriset muutokset voivat elää niin syvällä ihmisten mielissä, että ne ovat mahdottomia, Lakshmi pohtii. Intiassa tällainen ongelma liittyy myötäjäisiin. Suurten myötäjäisten vaatimus tekee tytön sukupuolesta taloudellisen taakan jo lapsena. Taakka ulottuu myös naisten veljiin: Intiassa työskentelee tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia morsiamien veljiä velkaorjuudessa myötäjäisten vuoksi.

“Tämä perinne mitätöi naisen täysin. Jopa fiksut koulutetut nuoret alistuvat siihen vanhempien painostuksesta. Vaikka molempien vanhemmat olisivat muutoin tyytyväisiä avioliittoon, pojan vanhempien voi olla vaikeaa vastustaa vanhaa perinnettä, jossa heidän statuksensa riippuu myötäjäisten määrästä.”

Mikä sitten neuvoksi? Lakshmi lainaa Anaïs Ninin ohjeita vuosikymmenien takaa: luovu ylellisyyksistä ja älä koskaan erehdy luulemaan miehen herkkyyttä heikkoudeksi.

Perimmäisenä epätasa-arvon syynä Lakshmi näkee avoimen kommunikaation puutteen. Syntyy väärinkäsityksiä, jotka johtavat vaikkapa sukupuoleen tai kastiin perustuvaan alistamiseen.

“Ihmisten välillä, etenkin miesten ja naisten välillä, rehellistä ja avointa kommunikaatiota ei useimmiten ole. On vain luutuneita käsityksiä esimerkiksi siitä, miten vaimon tulee käyttäytyä.”

Ennakkokäsityksiä miehistä ja naisista voidaan ehkäistä – toisessa sukupolvessa. “Meidän tulee kasvattaa lapset androgyyneiksi”, Lakshmi vaatii.

Lakshmin mukaan on samantekevää kuinka paljon määrällisesti rikkaat auttavat köyhiä nyt, jos sekä avustajien että autettavien mielet eivät muutu.

“Mielet ja käsitykset luovat olosuhteet, joissa kurjuus syntyy. Eivät olosuhteet mitenkään itsestään ilmaannu vaan ovat seurausta ihmisten käsityksistä vaikkapa vaikuttamismahdollisuuksistaan omassa elämässään. Tottakai ihmiset voidaan muuttaa mahtaviksi mutta tiedostamattomiksi kuluttajiksi, mutta se ei ole kestävää.”

  • 8.5.2011