Lainaisitko tuntemattomalle pari tonnia, jotta hän saa sisustettua lastenhuoneensa uusiksi? Tai haluatko eroon harkitsematta otetuista pikavipeistä joutumatta niiden kierteeseen? Tällaisiin ja vastaaviin tarpeisiin tradenomi, kauppatieteiden ylioppilas Tuomas Talola keksi perustaa sosiaalisen luotonannon yrityksen, Lainaajan. Toiminta käynnistyy tänä syksynä. Kiinnostuneita lainanantajia ja -ottajia on nettisivustolla ilmoittautunut kymmeniä.

”Reilu vuosi sitten ollessani töissä pankissa etsin tietoa siitä, miten pankit käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässään asiakkaiden kanssa. Törmäsin monissa maissa toimiviin sosiaalisen lainaamisen yrityksiin ja innostuin”, Talola kertoo.

Maaliskuussa hän lopetti osa-aikatyönsä pankissa. Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Talola on siitä asti keskittynyt opintojensa ohella Lainaajan käynnistämiseen. Yhteensä kuuden hengen kehitystiimissä on mukana kaksi muuta osakasta ja yksi sijoittaja.

Talola löysi karkeasti kolmenlaisia sosiaalisen luotonannon yrityksiä. Yksi tapa on lainaaminen perhe- ja tuttavapiirin sisällä esimerkiksi opiskelemaan lähtevälle nuorelle. Lainasta ei yleensä peritä korkoa. Toinen muoto ovat kehitysmaiden yrittäjille myönnettävät mikrolainat, jotka ovat pienehköjä summia, ilman korkoa. Lainaajaan sovellettu kolmas malli on maan sisällä toimiva järjestelmä, jossa lainan tarjoaja ja tarvitsija voivat esittää toiveensa korosta.

”Olemme yhteiskunnallinen yritys, eli toimintamme perustuu avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Pyrimme lisäämään lainaa haluavan tietoisuutta taloudenhallinnasta ja saamaan lainaa hakevan harkitsemaan tarkoin rahantarvettaan. Emme siis vain myönnä oitis lainaa korkealla korolla ja lähetä karhulaskua perään, kuten moni pikavippiyritys.”

Kannattavaa toiminnan on silti yrittäjille oltava, tietysti. Talola ja hänen yhtiökumppaninsa ovat laskeneet, että Lainaajassa pyöritettävän kokonaissumman pitäisi ylittää miljoona euroa, jotta osakkaiden investoinnit tulisivat katettua ja he saisivat palkkaakin.

Mutta mikä sitten on yhteiskunnallinen yritys? Sellaisista Talola kuuli tutultaan, joka tutustutti hänet Lainaajan perustamisen alkuvaiheessa Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistyksen (SYY) puheenjohtajaan, Janne Lemettiseen. Lemettinen lähti muutama vuosi sitten suomalaisesta, ulkomaiseen yritykseen fuusioituneesta kasvuyrityksestä, koska huomasi sen luopuneen arvositoutuneisuudestaan. Arvopohjaista johtajuutta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä tutkinut Lemettinen oli mukana perustamassa SYY:tä. Hän työskentelee myös samaa periaatetta toteuttavassa Merkur-pankissa antaen näkemyksiään yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta ympäri maailmaa.

”Suomessa toimii jo hyvin erilaisia yhteiskunnallisia yrityksiä autokaupasta ampumakerhoon. Läpinäkyvästi yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Se on vähän kuin luomutuotteiden kanssa: aluksi ne olivat pienen piirin juttu ja herättivät kummeksuntaa, nykyisin asiakkaat vaativat niitä kaikkialla”, Lemettinen selittää.

Tärkeintä yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on, että sen arvot ja motiivit näkyvät sen toiminnassa. Esimerkiksi osakeyhtiössä työntekijät ovat tasavertaisessa suhteessa toisiinsa ja voitonjakoa on saatettu rajoittaa. Tarkoituksena ei ole maksimoida yrityksen voittoa ja jakaa se osinkona osakkaille, vaan sijoittaa osa voitosta kehittämään edelleen liiketoiminnan yhteiskunnallista vaikutusta.

Talola yllättyi, että entiset työtoverit suhtautuivat hänen ideaansa myönteisesti ja kannustavasti. Yhteiskunnallisuus ei ehkä ideologiana olekaan enää niin vieras, vaikka sen toteuttaminen suomalaisyrityksissä on vielä marginaalista.

Talola uskoo tunnistavansa jo potentiaalisen yhteiskunnallisen yrityksen, jos sellaiseen törmää. Hän tekee kandidaatin tutkinnon lopputyötään aiheesta ja toivoo voivansa hyödyntää sitä kauppakorkean opinnoissaankin.

Sosiaalisen luotonannon on oltava kannattavaa molemmille osapuolille. Lainan ottaja saa tyydytystä siitä, että korko menee yksityiselle ihmiselle kasvottoman pankin tai muun lainanantajan sijaan. Lainan myöntäjän taas ei tarvitse huolestua vaihtelevista koroista.

”Varotoimenpiteemme on suunniteltu huolellisesti. Tarkistamme lainanottajan luottotiedot ja teemme pistotarkastuksia. Seuraamme sivuillamme, miten lainaus on vuoden mittaan toiminut. Kerromme lainamääristä, keskikoroista, myöhästymisistä ja mahdollisista perintään menneistä lainoista. Lainanantajille on järkevintä hajauttaa lainasumma monelle eri hakijalle. Siten hänen riskinsä menettää tai saada rahansa myöhässä takaisin on pienempi. Ja todennäköisyys saada voittoa kasvaa.”

www.lainaaja.fi aloittaa toimintansa syksyn aikana. Lainanantajaksi tai -ottajaksi voi jo ilmoittautua.

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto myönnettiin tänä vuonna kolmelle pankille, joiden toimintaa ohjaa yhteiskunta- ja ympäristövastuu. Palkittujen pankkien johtajien mukaan Pohjoismaista vain Suomessa ja Islannissa ei ole arvoperustaista rahoitustoimijaa.