Teksti Miina Poikolainen
Kolmannen Linjan Sarjakuvakeskus on sarjisharrastajien ja -ammattilaisten kohtauspaikka, jossa viihtyvät myös musadiggarit. Aku Ankkaa et täältä löydä.
Jelle Hugaerts on pitkä mies. Kun hän viisi vuotta sitten oli muuttamassa vaimonsa perässä Belgiasta Suomeen, kaverit kysyivät, mitä hän aikoo täällä tehdä.
”Haluan perustaa sarjakuvakaupan”, Jelle vastasi.
Ja kaverit nauroivat.
Nyt erittäin hyvää suomea puhuva Jelle on pyörittänyt kohta vuoden Kolmannella Linjalla Pitkämies-kauppaa. Pitkämies on osa Sarjakuvakeskusta, jossa sijaitsee myös Suomen sarjakuvaseuran galleria ja toimitilat. Kellarin työhuone KutiKutissa puuhaillaan muun muassa omaa lehteä.
”Alunperin meidän oli If Societyn Tommi Forsströmin kanssa tarkoitus perustaa kasviskahvila, josta saisi myös levyjä ja sarjiksia. Sopivaa tilaa oli kuitenkin vaikea löytää. Tiesin, että Sarjakuvaseura etsii toimitiloja, ja pyysin heitä tähän mukaan. KutiKutin pakotin”, Jelle nauraa.
Jelle myy sarjakuvia, joita ei muualta löydä ja ennen kaikkea niitä, joista itse tykkää. Sarjisten lisäksi kaupassa myydään vaatteita ja indie-levyjä.
”En halua myydä supersankarisarjiksia, Aku Ankkaa, tyttömangaa tai sarjakuvia, joissa naisilla on isot rinnat”, Jelle linjaa.
”Kaikki pienlehdet otan myyntiin ilman muuta.”
Hänen mukaansa Suomessa zinejä ja pienlehtiä tehdään ja ostetaan paljon.
”Belgiassa en tuntenut ketään, joka olisi julkaissut oman sarjakuvansa lehtenä.”
Ajatus omasta sarjakuvakaupasta syntyi, kun Jelle ei onnistunut löytämään mistään muun muassa Ghost World -sarjakuvasta tunnetun Daniel Clowesin uusinta kirjaa. Jelle näki, että tässä on markkinarako. Aluksi hän piti nettikauppaa.
”Kirjavälitys, josta Suomalainen Kirjakauppa ja muutkin kirjakaupat tilaavat kirjansa, ei ole kiinnostunut sarjakuvista. Ongelmana on myös se, että sarjakuvista ei voi lukea mistään”, Jelle valittaa.
Tyypillinen Pitkämiehen asiakas on Jellen mukaan ”vähän punk, jolla on vähän partaa” tai sarjisnörtti ”jolla ei ole partaa”. Keräilijänörtit taas tulevat kirppikselle puoli tuntia ennen niiden alkamista ja ostavat parhaat päältä.
”En halua olla mukana sellaisessa toiminnassa. Haluan, että sarjakuvia ostetaan itselle luettavaksi tai annetaan ystäville eikä laiteta muovitettuina hyllyyn”, Jelle puhisee.
Pitkämiehen kanta-asiakkaat kyllä arvostavat hyvää lukemista ja musiikkia, mutta rahaa heillä ei aina ole.
”Myynnissä on piikki aina neljäs päivä, kun opintotuet maksetaan ja kuun lopussa, kun tulee palkat”, Jelle nauraa.
Ylivoimaisesti myydyin sarjakuva on Jyrki Nissisen piirtämä Borgtron.
”Se on punk-piireissä suosittu.”
Puskaradio on houkutellut Sarjakuvakeskukseen Kalliossa asuvia taiteenystäviä ja opiskelijoita. Tietoa kaupasta, kursseista ja tapahtumista on levitetty nettifoorumeilla ja Facebookissa.
Haastattelua edeltävänä iltana Pitkämiehessä on esiintynyt kolmikko Röyhkä, Rättö ja Lehtisalo, ja paikka on ollut tupaten täynnä.
”Haluan luoda sellaisen ilmapiirin, että täällä tapahtuu koko ajan jotain, mitä ei nähdä muualla.”
Keskuksen vakiotapahtumia ovat keikkojen lisäksi sarjakuvakirppikset sekä sarjakuvaseuran järjestämät työpajat ja kurssit, joita vetävät sarjakuvan ammattilaiset. Pienemmille sarjisfaneille on Lasten lauantai. Keskukseen voi tulla myös ihan vain hengaamaan.
”Täällä on paljon vegaanisia keittokirjoja, kahvikoneessa on vegaanimaitoa eikä kahvi ole mitään löysää Reilun Kaupan kahvia, vaan Libertate-kahvia, joka tukee intiaanien taistelua Meksikossa”, Jelle vinkkaa.
Sarjakuvakeskus. Kolmas Linja 17, Helsinki. Avoinna ti-pe 11-19 ja la 10-16.
Sarjakuvakeskuksen kevääseen kuuluu muun muassa torstailukupiiri, Sarjakuvaseuran työpajat tiistaisin, Fingerpori-näyttely, sarjiskirpputori joka kuukauden viimeinen lauantai, sarjakuvaoriginaalihuutokauppa 2.5. sekä lasten lauantait 21.3.,11.4. ja 9.5. Lisätietoja Pitkämies.net- ja Sarjakuvakeskus.fi-sivustoilta.
