Varsinais-Suomen poliisin kenttäjohtaja Antti Tamminen, onko Turussa tehty uusia linjanvetoja dyykkaamisen kurissa pitämiseksi?

Ei tietääkseni ole tehty päätöstä linjan kiristämisestä.

Kuitenkin viimeisen puolen vuoden aikana Turussa on törmätty uuteen ilmiöön: poliiseja on ilmestynyt dyykkipaikoille, missä he ovat kirjanneet roskiksien penkojien henkilötietoja ylös. Mihin tämä perustuu?

Vaikka yleisesti luullaan, ettei tavaran ottaminen roskiksesta ole rikos, niin se on. Jos vaikka ottaa kaupan roskiksesta tavaraa, siihen pitäisi olla joko kaupan tai jäteyhtiön lupa. Jos me tavataan joku sieltä kaupan takapihalta penkomasta, niin otamme henkilötiedot ylös siltä varalta että asianomistaja haluaa tehdä toiminnasta rikosilmoituksen.

Ilmoittaako poliisi sitten kauppiaalle, että roskikselta on löytynyt joku ruokaa etsimästä?

Jos paikkoja on sotkettu tai rikottu niin ilmoittaa. Käytännössä jos sieltä on vaan siististi otettu tavaraa niin ei ilmoita.

Mihin rikokseen dyykkaaja sitten syyllistyy?

Se on näpistys tai varkaus, eli anastusrikos. Arvosta riippuen, eli näpistyksiä lähinnä.

Millaisen rangaistuksen tästä sitten voisi saada?

En tiedä yhtään tapausta että kukaan tästä olisi rangaistusta vaatinut, mutta käytännössä siitä voisi tulla noin 4-6 päiväsakkoa. (Pienituloiselle yksi päiväsakko on 6 euroa, toim. huom.)

Onko rikosnimike sitten toinen, jos on kiivetty aitojen yli jotta päästään roskiksille?

Jos ei sisään mentäessä murreta mitään niin se ei vaikuta asiaan. Järjestyslaki tosin määrittelee yleistä ja yksityistä aluetta, eli jos koko alue on suljettu niin tilanne on toinen. Mutta jos siinä on vaan aitaus roskisten ympärillä jonka yli on kiivetty niin sillä ei ole merkitystä siihen rikosnimikkeeseen. Se on näpistys silti.

Onko lakiteknisesti siis ihan sama, varastatko ruokaa kaupasta sen aukiollessa vai haetko sitä sen roskiksesta kaupan sulkeuduttua?

Ei ihan. Siinä kohtaa arvioidaan sitä, kuinka vakava teko on kokonaisuudessaan. Roskiksesta varastamista varmasti pidetään lievempänä, ja se näkyy siinä rangaistuksen kovuudessa, eli päiväsakkojen määrät ovat pienempiä.

Missä vaiheessa pois heitetyn tavaran tai ruoan omistusoikeus sitten loppuu?

Siinä vaiheessa kun kauppias heittää ruoan roskikseen siitä tulee jäteyhtiön omaisuutta. Kun roska-auto kumoaa jäteastian sisällön kaatopaikalle, siitä tulee kaatopaikan omistavan kaupungin omaisuutta. Periaatteessa niin kauan kun ruoka tai tavara on jätteenkäsittelyjärjestelmässä, se on aina jonkun omaisuutta.

Lama-aikana ihmiset ovat taloudellisessa ahdingossa, ja opiskelijat tietysti ovat aina köyhiä. Onko sinusta henkilökohtaisesti lailla ja moraalilla mitään tekemistä toistensa kanssa, tai pitäisikö niillä olla?

Onhan niillä toki tekemistä toistensa kanssa, ihan jo siksi että meidän moraalinvartijoina ovat nämä lakien laatijat. Sitä mukaa kun yhteiskunta muuttuu, pitäisi lakienkin muuttua – tosin pienellä viiveellä. Eli koko yhteiskunnan moraalista muokkautuu pikkuhiljaa meidän lait.

Onko sitten moraalisesti oikein kieltää nälkäisiä ja köyhiä ihmisiä ottamasta ruokaa minkä joku muu on heittänyt pois?

Mielestäni siinä kohtaa kannattaisi mennä kysymään suoraan sieltä kaupasta, saisiko niiden pois heitettävän ruoan tulla hakemaan samana päivänä. Tiedän ainakin yhden kaupan, jossa tällainen sopimus on tehty.

Niin, tässähän on tietysti se ongelma, etteivät kauppiaat yleensä halua antaa pois vanhaksi menevää ruokaa, koska pelkäävät joutuvansa vastuuseen jos joku siitä sairastuu.

Niin paitsi jos ne on saman päivän tavaroita. Kuitenkaan ne eivät voi enää seuraavana päivänä myydä niitä tuotteita, mutta ne eivät ole vielä vanhentuneita.

Jatkuvasti puhutaan poliisin resurssipulasta. Onko tämä mielestäsi hyvää resurssien käyttöä, että virkavalta keräilee roskiksesta ruokansa hakevien ihmisten henkilötietoja?

Tottakai me pyritään priorisoimaan tehtävät tärkeysjärjestykseen, mutta muun työn ohella tämä on yksi asia johon voidaan joutua puuttumaan.

Kerääkö Turun poliisi rekisteriä dyykkaajista?

Ei kerää.

Ihan vaan kauppiaiden iloksi keräilette ihmisten henkilötietoja?

Sitä varten että jos siitä tehdään jälkeenpäin rikosilmoitus, niin meillä on niiden ihmisten tiedot ylhäällä.

Onko tilanne uusi ja käytäntö sama ympäri Suomen? En ole nimittäin kuullut, että missään muualla kuin Turussa kenenkään henkilötietoja olisi otettu ylös dyykkaamisen takia.

Tilanne ei ole uusi. Olen itse toiminut Turussa poliisina 25 vuotta, ja koko tämän ajan linja on ollut sama. Vaikket ole ehkä kuullut siitä, niin muuallakin Suomessa on aivan sama käytäntö, eli poliisi ottaa dyykkaajien henkilötietoja ylös. Eikä tässä ole mitään erityisiä toimintamalleja roskisdyykkarien suhteen.

Eli Suojelupoliisi ei ole vielä kiinnostunut dyykkaajista tai pidä näitä maansisäisenä uhkana?

Ei minun käsittääkseni.