Hallituksen esittämät näkökohdat, sähköomavaraisuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Suomessa, ovat kannatettavia. Esitetyt kaksi ydinvoimalaitosta eivät kuitenkaan ongelmia ratkaise.

Viime talven pakkasilla Energiateollisuuden mukaan ”kapasiteettipula suorastaan huusi lisäkapasiteettia”. Huippukulutus aiheutui sähkölämmityksestä. Moni sähkölämmittäjä uskoo lämmittävänsä ydinvoimalla, mutta ollakseen kannattavaa ydinvoimakapasiteetin on oltava käytössä jo lämmityskauden ulkopuolella.

Miten sitten tehoa riittäisi niistä lämmittämiseen pakkasilla? Töpselistä tuleva sähkö on tietysti seos kaikista tuotantomuodoista, mutta on selvää että juuri sähkölämmitystä varten on käynnistettävä huonon hyötysuhteen omaavia hiilivoimalaitoksia ja tuotava sähköä. Lisäksi sähkön hinta pörssissä nousee. ”Vapaiden sähkömarkkinoiden” ja sähköpörssin varjolla sähkölämmittäjien kustannuksia ja päästömaksuja veloitetaan muilta kuluttajilta ja teollisuudelta.

Miten sähkölämmitystä, jolla ei ole kysyntäjoustoa, voidaan Suomessa ylipäätään markkinoida ja samalla talvella huutaa lisäkapasiteettia? Eikö sähkölämmitystä myyvien tulisi velvoittaa tämän lyhytaikaisen korvamerkityn pörssin ulkopuolisen huippukapasiteetin rakentamiseen ja ylläpitämiseen, mihin ei tarvita edes eduskunnan lupaa? Vaihtoehtoisesti sähkölämmityksen tulisi perustua todelliseen pörssihintaan.

Kilowatin pölynimuria tai muuta laitetta varten ei tarvitse rakentaa kilowattia sähköntuotantokapasiteettia, koska ihmiset imuroivat harvoin eivätkä yhtäaikaisesti varsinkaan tehohuipun aikana. Toisin on suoran sähkölämmityksen suhteen, jossa kilowatti lämmitykseen vaatii käytännössä kilowatin voimalaitostehoa. Aikoinaan v. 1976 tämä tuotiin esille, kun sähkölämmityksen asemasta keskusteltiin energiapolitiikan neuvottelukunnassa. Sähköala väitti lämmityksen hukkuvan – pölynimurin tapaan – muun kulutuksen vaihteluun.

Tämä laskuvirhe näkyy nyt muutaman ydinvoimalaitoksen tehoa vastaavana ”huutavana kapasiteettipulana” pakkasilla. Miten kaksi uutta ydinvoimalaa sitten ratkaisisi tämän ongelman? Vai onko kyseessä jälleen laskuvirhe? Ministeri Pekkarinen havahtui talven pakkasilla kapasiteettipulaan ja päätyi kahteen ydinvoimalaitokseen. Tämä osoittaa, ettei hän ymmärrä eroa huippu- ja perusvoiman välillä.

Ollakseen kannattavaa ydinvoimalla on oltava suuri käyttökerroin. Teholle on siten löydettävä markkinat myös lämmityskauden ulkopuolella.

Jos tällaiset tasaiset tehomarkkinat löytyvät esimerkiksi viennillä, on kyseenalaista, että ydinsähköä sitten vielä riittäisi pakkasilla Suomessa lämmitykseen. Siten jouduttaisiin pakkasilla edelleen tuomaan sähköä Venäjältä, tuottamaan sähköä huippuvoimalaitoksilla ja arvokasta vesivoimaa tuhlaamaan sähkölämmitykseen, vaikka se säätövoimana mahdollistaisi hallituksen kaavaileman tuulivoiman tehokkaamman hyödyntämisen.

Kirjoittaja on seinäjokelainen tekniikan tohtori.