On vaikea kuvailla Mojakkaa ihmiselle, joka ei ole nähnyt bändiä livenä. Pelkät termit folk tai punkfolk eivät tee lähellekään oikeutta yhtyeelle. Mutta yritän kuvailla silti. Mojakassa on mukana monia henkilöitä, kyseessä on toisinaan jopa big band. Levyn sisäkannen luokkakuvassa on läsnä 13 henkeä. Mojakalla on keikoillaan tapana taipua vaihtuviin kokoonpanoihin, yleensä lavalla nähdään 7-8 soittajaa.

Osa heidän soittimistaan on ihan oikeita, kuten vaikka vakiokokoonpanoon kuuluvat hanuri, mandoliini, saksofoni ja viulu, mutta esimerkiksi rumpu-perkussio-osasto on koottu suurta mielikuvitusta käyttäen erilaisista ontoista esineistä, joita lyömällä syntyy ääntä. Laulaja esiintyy toisinaan ilman mikrofonia ja luottaa tavallista kuuluvampaan ääneensä.

Keikoilla akustisena tai puoliakustisena esitetty biisivalikoima on sekoitus Hiski Salomaan kappaleita 20- ja 30-luvuilta ja toisaalta sopivimpia 70- ja 80-lukujen punkveisuja. Yhdistelmä toimii erittäin hyvin ja saa todistettavasti sekä vanhat että nuoret tanssilattialle.

Mojakka on esiintynyt isoillakin areenoilla, kuten Ilosaarirockissa, Kaivopuiston ilmaiskonserteissa, Käpylän kyläjuhlilla ja Rautatietorin vappukonsertissa, mutta omimmillaan bändi on soittaessaan täyteen ahdetuissa baareissa ja vallatuissa taloissa, joista edesmennyt Käpylän Vuoritalo oli eräällä tapaa jopa yhtyeen niin sanottu kotikenttä. Mojakan perinteisiin kuuluukin vuosittainen Kallion pikkujoulukiertue, jolloin bändi soittaa saman illan aikana useammassa eri Kallion alueen keskikaljakuppilassa.

Yhtyeen uusin julkaisu Värssyjä Hiski Salomaan laulukirjasta esittelee nimensä mukaisesti Mojakan tulkinnat monista todella vanhoista klassikoista kuten Lännen lokari, Vapauden kaiho ja Iitin Tiltu. Nauhoitukset on tehty imagolle uskollisesti yhden soittajan himassa ja levy on julkaistu omakustanteena, tosin virallisesti julkaisufirman nimi on ”Kaupalliset levyt”.

Vaikka Mojakka nostattaa kuulijan hymyn huulille välittömästi, kyseessä ei millään muotoa ole perinteisessä mielessä huumoribändi. Mojakkaa voisi kuvailla ennemminkin hyvän mielen bändiksi. Ja omasta mielestäni myös yksinkertaisesti vaan hemmetin hyväksi bändiksi.

Vuoden 2008 loppusuoralla ilmestynyt cd on kauan odotettu herkku, sillä aikaisemmin bändin ystävät ovat saaneet nauttia vain vinyyli- ja nettijulkaisuista. Jos levylle jotain olisi vielä voinut toivoa, niin pari hyvätasoista live-äänitystä keikoilta olisi ollut hieno juttu.

Hiskias Möttö & Mojakka: Värssyjä Hiski Salomaan laulukirjasta. Kaupalliset levyt 2008. Viisi tähteä.