Ahvenanmeri on salakavala ja merenkulkijoiden on pitänyt osata väistää karikkoja. Suurta apua tähän saatiin 1800-luvulla rakennetuista Märketin ja Understenin majakoista, joiden välistä yksi Itämeren vilkkaimmista väylistä edelleen menee.

Radion Merisään rannikkoasemalitaniastakin tunnetulla Märketillä on nyt alkamassa viides talkookesä rapistumaan päässeen majakan kunnostamisessa, kiitos suomalaisten asian harrastajien.

Ahvenanmeren kapeimmassa kohdassa olevia karikkoja on vuosisatojen mittaan osattu väistellä. Tai sitten ei, moni Pohjanlahden satamaan matkalla ollut arvokaskin lasti ja sitä kuljettanut miehistö on päätynyt meren kylmään syliin Södra Kvarkenissa, josta toisinaan näkee käytettävän suomenkielistä nimeä Ahvenanrauma.

Ahvenanmaan siirryttyä Venäjän suuriruhtinaskunnan osaksi vuonna 1809 määriteltiin valtakunnan länsirajaksi pahimman karikkovyöhykkeen länsireunalla sijainnut Märketin kallioluoto, sittemmin myös virallisissa tilastoissa Suomen myrskyisimmäksi määritelty paikka.

Ennen pitkää, tai siis monien hallinnollisten kiemuroiden jälkeen, päätettiin rajaluodolle rakentaa majakka. Ensimmäinen yritys tähän kuitenkin kirjaimellisesti huuhtoutui myrskyn mukana mereen ja ainoan pystyyn saamansa tolpan nokassa muutaman kauhean yön yli hengissä selvinneet työmiehet ottivat heti mantereelle päästyään urakasta lopputilin.

Toisella yrittämällä, vuonna 1885, rakennustöissä sitten onnistuttiin. Viisikerroksinen majakkarakennus käsittää kellarin, kaksi asuinkerrosta, ullakkokerroksen, jossa oli niinikään asuintiloja sekä majakkatorni. Lyhtykoju eli lanterni on 16 metriä merenpinnan yläpuolella.

Rakennus tehtiin noin kolmen hehtaarin suuruisen ja luonnostaan vain pari metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan saaren länsiosaan, eli oikeastaan Ruotsin puolelle. Rajan paikkaa maaperässä ei ollut määritelty – se tehtiin vasta 1981, jolloin majakkarakennus saatiin Suomen puolelle vetämällä rajalinjaan Z:n muotoinen mutka. Kieltolakiajalta periytynyt legenda, jonka mukaan saaren länsipäässä olisi käyty nauttimassa huikkaa, lienee kaikkea todellisuuspohjaa vailla, samoin väite, että majakanvartijoiden lasten kansalaisuuden olisi määrännyt äidin vuoteen sijainti majakkarakennuksessa.

Rajan epämääräinen sijainti aiheutti kuitenkin sen, että kansainvälisessä radioliikenteessä Märketille annettiin itsenäisen maan kutsutunnus, jota varsinkin suomalaiset radioamatöörit yhä ajoittain käyttävät.

Märket toimi miehitettynä majakkana ensin tsaarin alaisen Suomen Luotsi- ja Majakkalaitoksen ja sittemmin itsenäisen Suomen Merenkulkuhallituksen hoidossa. Kun viimeiset majakanvartijat saarelta vuonna 1976 lähtivät, oli siellä oleskeltu yhtäjaksoisesti yli yhdeksänkymmenen vuoden ajan.

Hylkeet palasivat köllöttämään rantakallioille ja Ilmatieteenlaitokselle päivittyi automaattisesti neljästi päivässä tieto lämpötilasta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta, jotka radiossa luettuina pitivät Märketin nimen monien mielissä. Välillä paikalle saapui veneilijöitäkin, mutta kaukaisena ja vaikeapääsyisenä ulkomerikohteena vailla palveluita se ei juuri houkutellut.

Suomen Majakkaseura vuokrasi pahoin rapistuneen majakkarakennuksen vuonna 2007 ja nyt siis on jo viides kesä, jolloin saarella on uuden ajan majakanvartijoita. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2019.

Seuran ohjelmajulistuksen mukaan Märket voisi kehittyä monenlaisten toimintojen tukikohdaksi, kuten Itämeren, ilmastonmuutoksen, hylkeiden tai muiden eläinten tutkimuspaikaksi, mutta samalla myös majakkaharrastajien, radioamatöörien, myrskybongereiden sekä muulla tavoin meren monenlaisista ominaisuuksista kiinnostuneiden ihmisten vierailukohde ja yöpymispaikaksi. Majakkaharrastajien, siis seuran omien jäsenten osalta tämä tavoite on jo toteutunut, sillä talkoisiin osallistuminen edellyttää seuran jäsenyyttä.

Kunnostustalkoiden alku oli vähintäänkin haasteellinen, yli kolmekymmentä vuotta miehittämättömänä Ahvenanmeren armoilla olleen rakennuksen kunto oli kauniisti sanottuna kammottava. Ensimmäisenä kesänä majakkaseuralaisten olennaisin työ olikin purkaa majakan mädäntyneitä ja lahonneita rakenteita ja aloittaa seuraavana vuonna valmiiksi saatettu ikkunaremontti.

Majakan maalaus, muiden rakennusten pinnan kunnostus ja maalaus, majakan ja tornin lyhtykojun ikkunoiden kunnostus, kahden peltikaton uusiminen ja rakennuksia yhdistävän betonisillan kunnostus ovat sittemmin olleet ulkotilojen remonttiohjelmassa, osittain lahjoituksina saatujen varojen turvin ostettuina ammattitöinä.

Tulevien vuosien tärkeimpiä remonttikohteita ovat majakan sisätilojen yleispiirteiset ja yksityiskohtaiset korjaustyöt, suojamuurin kunnostus, nykyisellään monissa olosuhteissa hankalien tai mahdottomien rantautumismahdollisuuksien parantaminen sekä tuulienergiajärjestelmän rakentaminen.

Talkoisiin on pitkin kesiä riittänyt halukkaita, mitä ei pidä ihmetellä. Märketin ilmapiiri on kokemisen arvoinen, eikä saarella totisesti pääse pitkästymään. Vaikkei itse olisikaan konservoinnin tai maalauksen ammattilainen, ei remonttityömaalla pysty jäämään sivustakatsojaksi. Jonkunhan on huolehdittava myös huoltotehtävistä kuten lämmityksestä, ruuanlaitosta, tiskaamisesta. Tai sitten vierailijoiden opastamisesta ja tuotemyynnistä, jolla majakan kunnostustöitä merkittävältä osin rahoitetaan.

Muonitus ja makeavesi- sekä jätehuolto tehdään miehistönvaihtojen yhteydessä ja polttopuita tuodaan raskaskuljetusten mukana. Autioksi saareksi paikan varustelutaso on varsin hyvä, mikä on seurausta ennen kaikkea Majakkaseuran aktiivisimpien toimijoiden runsaista verkostoista.

Viikkoa tai pidempääkin aikaa talkoissa majakalla meren keskellä voi suositella suunnilleen kenelle tahansa, jolla ei ole hankalissa olosuhteissa elämistä haittaavaa vammaa. Myös lapset ja kotieläimet on syytä jättää pois tästä seikkailusta. Enemmän kuin mitään varsinaista erikoistaitoa tarvitaan asennetta. Sitä ei äkkiseltään kovin herkästi luulisi kaupunkilaisista kaduntallaajista löytyvän, mutta niin vain on tänäkin vuonna Märketin vapaaehtoiskunnostajia ilmoittautunut jo toistasataa. Aiempina vuosina luodolla vierailleet ovat halunneet palata sinne ja viidakkorumpu innostanut uusia ihmisiä liittymään seuraan, mikä myös on omiaan todistamaan paikan vetovoimasta.

Maailmaan ei voi suhtautua täysin samalla tavoin kuin ennen, kun on päässyt tällaiseen äärimmäiseen paikkaan, joka on kaukana, ihan kaikesta. Se on tietyllä tavoin absurdi, samalla kertaa kammottava ja kiehtova. Tällaisesta visiitistä tarvitsee toipumisaikaa ja luultavimmin sen jälkeen kykenee suhtautumaan stoalaisella viileydellä jopa kaikkeen siihen tyhjänpäiväiseen typeryyteen, mitä itse kussakin yhteydessä milloin milläkin tavalla esiin tulee. Tällainen taito on arvokas.

Pikainen googletus antaa sanalle Märket toukokuussa 2011 yli kaksi miljoonaa osumaa. Näistä suuri osa on tietysti saaren erikoiseen sijaintiin perustuvia paikanmääritysjuttuja tai merisään havaintopisteistä. Mutta aika paljon on myös meriretkeilijöiden kertomuksia vierailuista saarella. Tässäkin mielessä Majakkaseura on onnistunut Märketin uuden elämän luomisessa, sillä kaukainen luoto on alkanut kiinnostaa meren monenkirjavia kulkijoita ihan uudella tavalla.

Majakkaseuran ylläpitämä englanninkielinen Märketin päiväkirja sekä muuta infoa majakasta löytyy osoitteesta http://www.majakkaseura.fi/fin/market/.

Märketille voi Majakkaseuran huoltokuljetusten mukana päästä myös päiväretkelle, jos veneessä on tilaa.

Artikkelin kirjoittaja kävi Märketillä päiväretkellä kesinä 2007 & 2008 ja vietti siellä kuluvan vuoden toukokuun ensimmäisen viikon.