big_fimage.jpg

Karrin rillumarei-räp

Teksti Jari Tamminen

Kuplettilaulut elävät ja voivat hyvin Karri ”Paleface” Miettisen uudella levyllä. Harppaus poliittiseen sisältöön oli reaktio ympäristön muutoksille.

”Yy, kaa ja Kakkonen ja Korhonen / Demokratiaa malliin huonekaluporhojen / Kepu, kokoomus ja jokunen demari / Ja kelkkatehdas-Pekkarinen, Tiuran koulun pesukoneet ja jokunen bemari / Kaikki ainekset dekkariin.”

Rap-musiikki on ollut alkumetreistä alkaen yhteiskunnallista. Välillä poliittisuus on ollut avointa manifesteineen ja militantteine Black Panther -sympatioineen, välillä poliittisuus on tiivistynyt slummista ponnistaneen artistin esittelemiin vaurauden merkkeihin.

Suomenkielisessä räpissä politiikalla ei ole varsinaisesti mässäilty, mutta valonpilkahduksia on viime vuosina näkynyt. Viimeisin lisäys tähän skeneen tulee Palefacelta, jonka uuden levyn poliittinen pajatus ei kuitenkaan tule täysin yllätyksenä.

Keväällä julkaistu Vaalirahakynytys-sinkku on häpeilemättömän populistinen kannanotto keskustavetoiseen politiikan rahoitusskandaaliin. Poliitikkojen rypiessä Paleface puki kansan syvien rivien tunnot herravihaa tihkuvaksi kolmen minuutin räjähdykseksi.

Poliittisen sisällön kanssa käsi kädessä kulkee uudella sinkulla myös esityskielen vaihtuminen suomeksi. Englannintaidoillaan briljeeranneen Palefacen suunnanmuutos ei jäänyt yleisöltä huomaamatta.

”Kun aloin viime vuonna esittämään uusia biisejä keikoilla, huomasi, että jengi skarppasi välittömästi”, Paleface kertoo. ”Realiteetti on se, että englanninkieliset sanoitukset menevät snadisti hukkaan, mutta suomenkielisiä sanoituksia ei pääse haneen.”

”Mä olen tehnyt vuosien mittaan suomenkielisiä vierailuja muiden levyillä, ja jotenkin tuntui siltä, että aika oli kypsä. Suomiräppi ei ole niin paskaa kuin aiemmin”, Miettinen linjaa.

Suomalaisia kupletti- ja perinnelauluja kansainvälisiin vaikutteisiin yhdistävä Helsinki–Shangri La -levy poikkeaa totutusta hiphop-kaavasta, keinotekoiset erottelut menettävät merkityksensä. Poliittinen agitaatio elää sanoituksissa ja tekee kunniaa esikuvilleen, muoto määrää sisällön myös musiikissa.

”Kupletti on vain kauniimpi sana kuvailemaan vanhoja kappaleita, joissa kritisoitiin aikansa poliittisia ilmiöitä ja isoa karhua tuossa naapurissa. Alkujaan niitä kutsuttiin ryssänpilkkalauluiksi”, Paleface sanoo.

”Mä haluaisin kuulla paljon enemmän kantaa ottavaa musiikkia ja itse pyrin verbalisoimaan niitä turhaumia, mitä tavalliset hiihtäjät tulee selittämään mulle kaduilla ja pubeissa. Sehän oli esimerkiksi Irwin Goodmanin rooli.”

VR:n makasiinit Eduskuntatalon edustalla roihuavat Miettisen uuden levyn kannessa. Marginaali- ja valtakulttuurin välinen jännite on harvoin ollut yhtä näkyvästi esillä kuin makasiini-keskustelussa.

”Makasiinit päätyivät levyn kanteen, ei pelkästään palon takia, vaan siksi, että me oikeastaan eletään makasiinien palon jälkeistä aikaa”, Miettinen selventää.

”Silloin Stop töhryille -kampanja oli vahvimmillan ja oli Smash ASEM. Heräsi kysymykset yksilön ja vastakulttuurien paikasta yhteiskunnassa. Porvarihallitus ja sen suuntaviivat lähtivät samoista ajoista liikkeelle.”

”Samalla kun Newsweek kehuu Suomea, mä listaan miksi näin ei ole. Stubbien ja kataisten hymyt ovat entistä leveämpiä, kun olemme maailman paras maa. Kyllä, meillä on helvetisti vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin monessa muussa Euroopan maassa tai maailmalla, mutta aina on parantamisen varaa. Meillä on myös suurtyöttömyys ja valtavasti ongelmia.”

Kuten niin usein, marginaalikulttuureista puhuessa poliisien ja vartijoiden tekemiset nousevat esille.

”Toki haluan sanoa jälkikasvulle ja pikkuveljelle, että poliisia ja palomiestä pitää totella, ja se on ihan ookoo. Mutta ongelmat kasaantuvat, kun tänne tulee koko ajan lisää vartijoita ja järjestyksenvalvojia.”

”Vartijoiden oikeudet eivät ole kaikille selvät, eikä jengi tiedä, mitä vartijat saavat heille tehdä. Vartijan ja poliisin sovinnaisen väkivaltakoneiston välinen raja hämärtyy.”

Virkavallan ja vartijoiden tähtäimeen joutuneet tarranliimaajat ja talonvaltaajat saavat rakkautta Miettiseltä.

”Ikään kuin nämä olisivat yhteiskunnan suurimmat uhat. Esimerkiksi talonvaltaukset ovat helvetin hyvä taistelu, ja sen pitäisi olla suurempi osa tätä yhteiskuntaa.”

”Talonvaltaus on kierrätyskulttuuria ja siihen liittyy aina hyvät perustelut tekemisille: lisää kokoontumistiloja nuorille. Yhteiskunnan puolelta pitäisi antaa signaali, että se on ookoo, että te laitatte paikat kuntoon.”

Samalla, kun virallinen Suomi paheksuu talonvaltaajia, sotketaan keskusteluun myös romanikerjäläiset. Helsingin Sompasaaressa sijaitseva sosiaalikeskus Satama on kutsunut pihalleen romanien teltta- ja asuntovaunukylän.

”Nämä kerjäläiset ovat osa EU-hegemoniaa. Jos me kerran ollaan eurooppalaisia, niin meidän pitää kantaa vastuu näistä suurista kysymyksistä. Myös suomalaisten romanien historia on ihmisille täysin epäselvä asia”, Paleface toteaa.

”Valtaosa pääkaupunkiseudun romaneista on evakkokarjalaisia ja heidän lapsia, ne ovat ihan samaa porukkaa kuin evakkokarjalaiset jotka asutettiin esimerkiksi Eiraan. Sinne Eiraan ei kuitenkaan hyväksytty romaneja. Me ei olla saatu assimiloitua tätä porukkaa 200 vuodessa.”

Suomalaiseen kantaväestöön kuuluvat vähäosaiset on siivottu hyvinvointiyhteiskunnassa sosialitoimistoon, pois näkyvistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että köyhiä ei olisi.

”Puhe siitä, että meillä ei ole kerjäläisiä on hullua. Ei tarvitse mennä kuin Kallioon, Flemarin ja Hesarin kulmaan ja katsoa Hurstin leipäjonoa”, Paleface sanoo.

”Kun valtaväestön arkitodellisuudessa ei ole suomalaisia kerjäläisiä, on demokratisoiva ja vapauttava asia, että tänne tulevat sitten muun maalaiset köyhät. Jos menet mihin tahansa muuhun eurooppalaiseen pääkaupunkiin, niin siellä on valtaväestöön kuuluvia kerjäläisiä.”

”Lehdistössä velloo käsitys, että Suomessa ei ole kerjäläisiä. Se ei vaan kuulu suomalaisen köyhän pirtaan istua kadunkulmassa.”

_______________

Kuuntele Youtubesta Palefacen kappaleita:

Helsinki–Shangri-La

Saapuu elokuun yö

Hilja Grönforsin vierailu levyllä oli monen tekijän summa, Paleface selittää.

”Hortto Kaalon tyypit keräsivät vanhaa mustalaisperinnettä ja Hilja Grönfors on jatkanut tätä samaa perinnettä. Mustalaismusiikki on ollut sellaista, että ei ole ollut soveliasta valkolaisten sitä esittää, Hiljan bändissä on kuitenkin valkolaisia kansanmuusikoita ja hän rikkoo konventioita. Levy Vanhat Helmet on ensimmäinen kerta, kun valkolaiset esittävät ryijyihin pukeutuneen naisen kanssa näitä biisejä.”

Irwin Goodman: Mutakuono ja Lakupelle

Paleface muistuttaa, että poliittinen agitaatio synnyttää vaaranpaikkoja tulkinnan suhteen.

”Vexi Salmi teki Irwinille biisin Mutakuono ja Lakupelle, joka oli hieno kommentti 1990-luvun laman keskellä käytyyn maahanmuuttokeskusteluun. Nykyään juntit muistavat siitä vaan ”Tää maa on suomalaisten” -sitaatin, eivätkä yhtään ymmärrä sitä ironiaa. Samassa laulussa neuvotaan myös hakkaamaan vaimo, jotta perhe-elämä sujuisi hyvin. Yksi natsibändikin esittää sitä coverina. Vexi totesi mulle kerran, että olisi vaan pitänyt olla tarkempi.”

_______________

Paleface: Helsinki–Shangri-La. Exogenic Records 2010.

Nieminen & Litmanen & Paleface: Vaalirahakynytys/Taxfree 7″. Grandpop Records 2010.

Helsinki–Shangri-La-levynjulkkarit 17.9. Helsingin Tavastialla. Mukana Herra Ylppö, Hilja Grönfors, Tapani Rinne & Timo Lassy.

Kommentoi Facebookissa
Antropos-seminaari
Helsinki liikkuu