Teksti Henna Hietamäki
Tänään, ruotsalaisuuden päivänä, juhlitaan kaksikielistä isänmaata ja suomenruotsalaisten oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Perussuomalaisia juhla ei innosta: järjestön mielestä Suomesta pitäisi tehdä yksikielinen valtio. Henna Hietamäki selvitti kantoja.
Kaikille Suomen kaksikielisyys ei ole juhlan aihe. Perussuomalaiset Nuoret vaativat lokakuisessa kannanotossaan, että Suomesta on tehtävä yksikielinen valtio.
Järjestön mielestä nykyinen kielipolitiikka tuhlaa suhteettoman paljon Suomen verovaroja, kun otetaan huomioon, kuinka pienestä kansanryhmästä on kyse. Suomen väestöstä 5,5 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.
Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala kertoo, että järjestö haluaisi poistaa pakkoruotsin kouluista, ja kohdistaa ruotsinkieliset palvelut alueille, joissa niitä tarvitaan.
”Kouluruotsi ei ole mikään oppilaiden suosikkiaine. Onko sen opiskelu oikeasti kaiken vaivan arvoista, kun kieltä ei kuitenkaan tarvitse? Ei me olla tämän asian kanssa yksin”, Saarakkala sanoo.
”Siinäkään ei ole järkeä, että virkamiesten täytyy tarjota ruotsinkielistä palvelua alueilla, joissa suomenruotsalaisia ei ole.”
Perussuomalaisten Nuorten hallitukseen kuuluva Antti Rantakokko pelkää, että ruotsinkielisten omat koulut johtavat väestöryhmän eristäytymiseen. Hän ihmettelee, miksi Suomen valtion täytyy kustantaa ruotsinkielisiä palveluja.
”Kyllä mun mielestä ruotsinkielinen väestö voisi tuottaa omat palvelunsa paikallisvoimin, jos niitä kaipaavat.”
Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestön Svensk Ungdomin pääsihteeri Silja Borgarsdóttir-Sandelin kertoo, että Perussuomalaisten lausunto ei ilahduttanut.
”En mä oikein ymmärrä, miksi tällaista halutaan. Mä itse näen Suomen kaksikielisyyden rikkautena. En pelkästään itselleni, vaan koko Suomelle”, hän toteaa.
”Yhteinen kieli Ruotsin kanssa edistää pohjoismaista yhteistyötä ja liikkuvuutta. Ja tilanne nyt kuitenkin on se, että Suomi ei ole yksikielinen maa”, Borgarsdóttir-Sandelin puuskahtaa.
Borgarsdóttir-Sandelinin ihmettelee, miksi suomenruotsalaisten pitäisi itse tuottaa omat palvelunsa. Hänen mielestään on selvää, että Suomen valtion tulee tarjota suomenruotsalaisille palveluja ja koulutusta heidän omalla äidinkielellään.
”Me ollaan suomalaisia, ei me olla ruotsalaisia! En mä tiedä, kuinka kauas pitäisi mennä, että mun sukujuurista löytyisi ruotsalaista verta. Kyllä mullakin pitää olla oikeuksia tässä maassa”, Borgarsdóttir-Sandelin huokaa.
Uusimmat kategoriassa Yhteiskunta:
PääkirjoitusVoima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta.
