Teksti Kukka Ranta
Helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut vaativat selvitystä romanileirin lokakuisesta tuhoamisesta. Kukka Ranta selvitti, mitä Helsingissä asuville romaneille nyt kuuluu. Moni jatkaa vaunuelämää. Hätämajoitukseen päässeet lapsiperheet odottavat häätöä. Armonaikaa on alle kaksi viikkoa ja pakkanen kiristyy taas.
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 18 valtuutetun välikysymystä, joka vaatii selvitystä kaupungin toimista Kalasataman romanileirin lokakuisen häädön yhteydessä.
Valtuutettujen ryhmä pitää erityisen moraalittomana, että mm. vanhusten, lasten ja vammaisten majoittamisesta ei lokakuisessa häädössä huolehdittu lainkaan.
Uudenvuodenpäivänä häätö valittiin Ylen iltauutisissa yhdeksi vuoden tärkeimmistä uutistapahtumista. Jouluna Helsingin Diakonissalaitos pelasti romanit sijoittamalla heidät hätämajoitukseen, jutussa todettiin.
Mutta pelastiko Hernesaaren hätämajoitus häädetyt romanit? Kaikki romanit eivät kuitenkaan lopulta päässeet sisään. Tammikuun lopussa viimeisiäkin odottaa uusi häätö – ja sen myötä uhka lasten pakkohuostaanotosta.
Hernesaaren hätämajoitustilan sisäänkäynnistä kulkevat myös Helsingin kaupungin huumekatkaisuyksikön asiakkaat. Aulatilassa Printisor ”Prince” Buse kaitsee muiden romanimiesten kanssa lapsia ja laittaa ruokaa avokeittiössä. Naiset ovat kerjäämässä, sillä heille heruu helpommin huomiota.
Helsingin sosiaaliviraston ja Diakonissalaitoksen järjestämään hätämajoitukseen, jonka kulut laskutetaan suoraan Romanian suurlähetystöön, otettiin sisään Sosiaalikeskus Sataman pihalla ja Rastilan leirintäalueella yöpyneet lapsiperheet. Muutaman viikon jälkeen myös lapsettomia romaniaikuisia siirtyi sisään joulun ajaksi.
Vuodenvaihteessa vain perheelliset romanit saivat jäädä sisätiloihin ja lapsettomat palasivat takaisin Sataman pihalle.
Kysymykset hätämajoituksen jatkumisesta aiheuttavat huolestuneita olankohautuksia. Alunperin hätämajoituksen piti päättyä jo 10.1.2010., mutta perheellisille romaneille annettiin armonaikaa tammikuun loppuun asti.
Jatkuva epävarmuus ja tulevaisuuden muuttuminen tuntuvat varjostavan hätämajoituksen ilmapiiriä. Sosiaalivirastosta on annettu ohjeet, että romaniperheet voivat hätämajoituksen päättyessä majoittua Rastilan leirintäalueelle.
”Kuukausivuokra on 320 euroa perhekuntaa kohden. Joutuisimme veljeni kanssa maksamaan 640 euroa kuukaudessa, eikä meillä ole siihen varaa”, Prince kertoo.
Vaihtoehdoksi jää palaaminen Sosiaalikeskus Sataman pihalle. Sosiaalivirasto on kuitenkin uhannut huostaanottaa romaniperheiden lapset, jos he vielä palaavat Satamaan. Ainut asia, jota sosiaalivirasto yhä uudelleen romaneille tarjoaa, on paluulippu kotimaahan.
Huostaanottouhkaukset eivät ole tyhjiä. Pakkohuostaanotot tai niillä uhkailu ovat jo muutamissa tapauksissa saavuttanut ilmeisen tavoitteensa: huostaanottoa pelkäävät perheet ovat poistuneet Suomesta.
Prince perheineen on etsinyt edullista vuokra-asuntoa kylmiksi talvikuukausiksi. Helsingin ja lähikuntien asunnot ovat kuitenkin kalliita myös romaneja paremmin toimeentuleville suomalaisille. Vuokraaminen estyy yleensä rasismin vuoksi: romaniperhe ei ole toivottu vuokralainen. Karavaaniin päädytään asumaan vaihtoehtojen puutteessa.
Tammikuun lopussa päättyy Hernesaaren hätämajoituksessa asuvien lapsiperheiden armonaika. Tämän jälkeen nähdään, jatkaako kaupunki etnistä ahdistelua ja keksitäänkö romanien karkoituksille perusteita.
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee Kimmo Helistön (vihr) ja 17 muun valtuutetun välikysymystä keskiviikkona 20.1. Kello 18 alkavaa kokousta voi seurata verkossa Helsinki-kanavalla.
Helsingin romanisiirtolaisten tilannetta käsitellään laajemmin Fifissä ensi viikolla sekä kuunvaihteessa ilmestyvässä Voimassa. Katso myös Kukka Rannan lokakuinen kuvareportaasi Mustalaisleiri muuttaa sillan alle.