Eletään lokakuun puoliväliä. Pankit rajoittavat käteisnostoja, varapääministeri myönsi itselleen 4,2 miljardia dollarin lainatuen.

Venäjän pankkimarkkinoita uhkaa paniikki, ja syynä siihen on luottolaitosten oma toiminta. Moskovalainen Globexbank reagoi tilanteeseen kieltäytymällä maksamasta määräaikaistalletuksia ennen sovittua eräpäivää. Lopulta asiakkaat lopettivat tilejään sellaiseen tahtiin, että hallituksen maksuliikennettä hoitava valtiollinen Vneshekonombank otti pankin haltuunsa ostamalla 99 prosenttia pankin osakekannasta.

Monien suurten pankkien aluekonttorit puolestaan rajoittavat käteisnostojen määrää viikossa, ja nostoista veloitetaan jopa 20 prosentin palvelumaksu. Moskovassa ja muissa suurissa kaupungeissa on yhä enemmän ja enemmän pankkiautomaatteja, jotka ovat joko ”epäkunnossa” tai eivät vain anna pyydettyä summaa. Jää nähtäväksi, kuinka kauan asiakkaat kestävät tällaista hermopeliä.

Monen ostoskeskuksen hyllyt loistavat tyhjyyttään. Kyse ei ole toistaiseksi siitä, että kansa olisi rynnännyt hamstraamaan tavaraa. Hyllyt ovat tyhjiä siksi, että tavarantoimittajilla on vaikeuksia saada pankeilta lainaa. Lainaa tavarantoimittajat tarvitsisivat mm. kauppaketjuille maksettaviin rojalteihin, jotka ovat edellytys sille, että tuotteet otetaan myyntiin. Tilanne on ymmärrettävästi tappiollinen kaikille osapuolille: asiakkaat jäävät ilman tuttuja tuotteita, tavarantoimittajat ilman myyntipalkkiota ja kauppaketjut ilman rojalteja.

Öljy- ja kaasusektorin kehitysnäkymiä käsittelevässä kokouksessa alasta vastaava varapääministeri Igor Setšin keksi, kuinka olisi parasta jakaa hallituksen myöntämä lainatukipaketti ulkomailta otettujen lainojen järjestelemiseen. Lähes puolet summasta, eli 4,2 miljardia dollaria, meni öljy-yhtiö Rosneftille, jonka johtokunnan puheenjohtajana toimii ? varapääministeri Setšin. Loput jakoivat keskenään LUKOIL, Gasprom ja TNK-BP.

Ei ole yllättävää, että myös suurimpien venäläisten autonvalmistajien edustajat pyrkivät kriisinvastaisen taistelun ykkösmieheksi nousseen Setšinin pakeille. Olisi mielenkiintoista tietää, kuuluiko heidän tavoitteisiinsa pyytää varapääministeri Setšiniä yhtiöidensä hallituksen johtoon?

Novaja Gazetan taloustoimitus

Lokakuu kääntyy kohti loppua. Tallelokeron vuokraus on ollut viime viikkoina Venäjän kysytyin pankkipalvelu. Haastattelemamme pankkiiri kertoi, että kesällä lähes puolet lokeroista oli tyhjillään ja niitä käytettiin pääasiassa suurten rahasummien lyhytaikaiseen säilytykseen esim. asuntokauppojen yhteydessä. Vain hyvin harva vuokrasi lokeron rahan säilytystarkoituksessa, mikä on ymmärrettävää: miksi maksaa tallelokeron vuokraa pankille, jos pankki on valmis maksamaan saman summan talletuksesta korkoa?

Talouskriisin muututtua todelliseksi kaikki muuttui. Kansalaisten luottamus pankkeja kohtaan laski niin rajusti, että alkoi suuri tilien tyhjennysaalto. Suurten rahasummien säilyttäminen kotona on hankalaa eikä myöskään vaaratonta: murtovarkauksien riski on aina todellinen talouskriiseistä riippumatta. Tallelokerot tuntuvat tämän vuoksi parhaalta ratkaisulta rahojen säilyttämiseen. Analyytikot olettavat, että kun vapaita tallelokeroita ei kohta ole enää riittävästi, kotikassakaappien suosio kasvaa rajusti. Monissa Euroopan maissa tällainen ilmiö on jo selkeästi havaittavissa.

Niin kauan kuin talouskriisi voimistuu Venäjällä, kansan kiinnostus sitä kohtaan kasvaa samoin kuin kotimaan politiikkaan ja talousasioihin yleensäkin. Reagoiko kansa olettamallani tavalla taantumaan? Asian todellisen laidan saa selville seuraamalla lehtien kysyntää. Venäjän suurimpiin lehtimyyjiin kuuluvan Aria?aif-yhtiön jakelupäällikkö Valentina Raitses pitää olettamusta oikeana: ”Kaikenlaiset yhteiskunnalliset mullistukset vaikuttavat lehtimyyntiin, niin myös nyt. Talouslehti Kommersantin, samoin kuin oikeastaan kaikkien sanomalehtien, myynti on kasvanut erityisesti ? kuten aina tällaisissa tilanteissa.” Naša Pressa -yhtiön varajohtaja Sergei Petrov on samaa mieltä: ”Kansa haluaa tietää, mitä on odotettavissa. Muutoksia odotellessa ihmiset ovat alkaneet lukea enemmän lehtiä, jolloin niiden kysyntä on luonnollisesti kasvanut. Ihmiset pelkäävät jonkinlaista uutta maanlaajuista maksukriisiä 1998 talouskriisin tapaan.”

Myös Novaja Gazetan painosmäärä on noussut elokuun alusta viitisentoista prosenttia eli 178 250 kappaleeseen. Taistelemme siis yhdessä talouskriisiä vastaan.

Vanha vitsi siitä, että asuntolainan 25 prosentin vuosikorko on kuin vaihtoehtoinen kuolemantuomio, on ikävää todellisuutta Venäjällä. UniCreditBank on nostanut asuntoluottojen korkoja roimasti, jopa 24 prosenttiin. Talousasiantuntijat selittävät pankin toimintaa sillä, että pankkien on kannattavampaa pelotella mahdolliset lainanhakijat korkein lainankoroin kuin jäädyttää asuntoluotto-ohjelmansa kokonaan.

Mutta mitä pitäisi tehdä niiden asiakkaiden, joilla on jo lainaa ja joiden pankki yksipuolisella sopimuksella nostaa korkomarginaalia tuntuvasti? Osassa lainasopimuksista on valitettavasti tällaisen mahdollistava pykälä, jolloin yksipuolinen koronnosto on täysin laillista. Mutta jos lainasopimuksessa ei ole sellaista kohtaa, joka antaa pankille mahdollisuuden nostaa korkoa tai vaatia lainaa maksettavaksi etuajassa, ei kannata huolestua. Lainanantajan lähettämät karhu- tai uhkauskirjeet voi heittää suoraan roskakoriin: sopimus on aina sopimus, jopa kriisiaikoina.

Novaja Gazetan taloustoimitus

Saapuu marraskuu. Viikonloppuisin Krasnojarskin yllä räiskyvät värikkäät ilotulitusraketit, kun kaupunkilaiset juhlivat kuin viimeistä päivää häitä ja muita merkkipäiviä. Keskustan parhaat ravintolat ja kahvilat ovat arkisinkin tupaten täynnä jo alkuiltapäivästä lähtien.

Kellään ei tunnu olevan kiire lähteä pois. Omien ja ystävieni kahvilahavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei väki käy välillä edes nukkumassa. Jos joku astuukin ovesta ulos, niin vain siirtyäkseen naapurikahvilaan. Krasnojarskissa tämä on kaikkein varmin kriisin ensioire. Viimeksi kansa käyttäytyi näin 1998 ennen elokuun talouskriisiä.

Tuoreessa krasnojarskilaisille suunnatussa nettikyselyssä kaksi kolmasosaa vastaajista olettaa talouskriisin vaikuttavan myös henkilökohtaiseen talouteensa. Tuttu kiinteistövälittäjä valittaa vuokralaiskatoa, lähtijöiden joukossa on mm. kaksi pankkia (moskovalaispankkien haarakonttoreita) sekä novosibirskiläinen pikaruokaketju.

Vladivostokista tuotuja japanilaisautoja myyvän tuttuni mukaan kauppa on jos ei kuollutta niin ainakin täysin jäissä. Autot eivät mene kaupaksi edes tappiolla. Mainosalalla työt ovat huvenneet ja jo aikaisemmin sovittuja tilauksia perutaan. Tässä vielä muutama talouskriisin oire, joita olen poiminut paikallisen nettisivuston keskusteluista: yleisten käymälöiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet ja kultasepänliikkeistä ostetaan kahmalokaupalla kultaa.

Eräältä mainosalan nettisivulta luin seuraavan: ”Viime viikolla soitti tuttu novosibirskiläinen pankkiiri ja kertoi, että oli saanut tietyltä taholta mielenkiintoisen tarjouksen: eräästä valtionpankista saisi miljardin ruplan lainan 4 (!) prosentin vuosikorolla. Vastapalvelukseksi pankkiirin täytyisi maksaa vain 25 prosenttia summasta välityspalkkiota.”

”Kannattaa lähteä kalaan pariksi vuodeksi”, tuntui olevan lukijoiden yleisin kommentti.

Aleksei Tarasov, Krasnojarsk

Suomentanut Anu Lönnqvist. Novaja Gazetan suomenkielinen versio ilmestyy tällä viikolla. Julkistamistilaisuudessa Moskvassa (Eerikinkatu 11, HKI) keskiviikkona 19.11. kello 13 keskustelevat muun muassa toimittaja-diversantti Artemi Troitski, Novaja Gazetan Pietarin toimituksen päällikkö Nikolai Donskov ja Suomen PENin turvakaupunkikirjailija ja toimittaja Oksana Tšelyševa.