Veroparatiisien vihollinen

Lukuaika: 2 minuuttia

Veroparatiisien vihollinen

Mikä veroparatiisi oikeastaan on? ”Herrasmiehet sikareineen pienessä huoneessa päättävät muiden ihmisten asioista”, vastaa Nicholas Shaxson.

”Veroparatiiseissa ei ole mitään tehokasta”, offshore-talouteen erikoistunut tutkiva journalisti Nicholas Shaxson toteaa. Hänen mukaansa salailuun perustuva veroparatiisitalous on markkinatalouden kannalta tuhoisa ilmiö.

”Veroparatiisit luovat markkinahäiriöitä ja epätervettä kilpailua. Vain isoilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää veroparatiiseja. Pienet yritykset kuolevat pois, eikä tällä ole mitään tekemistä niiden todellisen kilpailukyvyn kanssa”, Shaxson niittaa.

Shaxson on Suomessa markkinoimassa veroparatiiseista kertovaa Treasure Islands -kirjaansa. Siististi pukeutunut, pehmeällä äänellä asiallisesti argumentoiva Shaxson ei päällisin puolin vaikuta kovin räväkältä tyypiltä. Hän kirjoittaa kuitenkin ärhäkästi ja mukaansatempaavasti.

Sittemmin tehtävästään irtisanoutunut Caymansaarten finanssijohtaja Anthony Travers kutsui Shaxsonia ”imbesilliksi, jolla on 11-vuotiaan aivot” sekä ”äärivasemmistolaiseksi sosiaali-insinööriksi”.

Taloustieteilijä ja New Yorkin Columbian yliopiston Earth-instituutin johtaja Jeffrey Sachs taas on ilmoittanut Shaxsonin kirjan olevan ”kerta kaikkiaan suurenmoinen”. Ainakin teos on herättänyt tunteita ja keskustelua. Se on ollut Britanniassa tämän vuoden myydyin talousaiheinen kirja.

Shaxsonin edellinen kirja Poisoned Wells käsitteli Afrikan öljyteollisuutta ja korruptiota. Hän kertoo tutkineensa Afrikan öljyvaltioita noin 15 vuotta ja ihmetelleensä, miksi ne pysyvät köyhinä. Seuratessaan öljyrahavirtoja Shaxson päätyi aina veroparatiiseihin, minkä jälkeen selvitystyö tyssäsi. Hän kertoo kuitenkin ymmärtäneensä yritysten verokikkailun merkityksen vasta muutama vuosi sitten keskusteltuaan Afrikan köyhyydestä ja talouden läpinäkyvyydestä erään amerikkalaisen juristin kanssa.

”Ensin ihmettelin, miksi hän jauhaa yritysten kirjanpitosäännöistä ja siirtohinnoittelusta. Sitten tajusin, että hänhän on ongelman ytimessä.”

Treasure Islandsin pääteesi on, etteivät veroparatiisit ole mikään maailmantalouden reunailmiö. Puolet kaikesta ulkomaankaupasta tapahtuu ainakin paperilla veroparatiisien kautta. Kehitysmaista pakenee veroparatiiseihin moninkertaisesti varoja niiden vastaanottamaan kehitysapuun nähden.

Tuoreen selvityksen mukaan Britannian sadasta suurimmasta yrityksestä 98 käyttää veroparatiiseja. Hyvin iso osa veroparatiisitaloudesta pyörii Lontoon Cityn ympärillä.

”Useimmilla briteillä ei ole hajuakaan, mikä Lontoon City on”, Shaxson harmittelee.

Shaxson pelkää kehitystä, jossa ”perinteiset” valtiotkin alkavat muistuttaa veroparatiiseja. Pelko on aiheellinen myös Suomessa. Viime keväänä valtiovarainministeriön vetämä, lähinnä rahoitusmarkkina-alan toimijoista koostunut työryhmä esitti lakiehdotuksen, jolla pyritään avaamaan niin kutsuttu hallintarekisteröinti suomalaisille pörssiyhtiöille. Tämä tarkoittaisi käytännössä, ettei pörssiyhtiöiden omistus olisi enää julkista.

Muun muassa Finanssivalvonta, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Finanssialan keskusliitto ovat perustelleet ehdotusta kilpailukyvyn parantamisella. Yritysten väitetään lähtevän muualle, koska moni muu valtio tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa julkisten rekisterien ohi.

”Tuo on kauhea argumentti, jonka kuulen valitettavasti hyvin usein. Salailun lisääminen ei lisää millään tavalla talouden tehokkuutta. Salailukäytännöt tuovat maahan vain likaista rahaa”, Shaxson tyrmää.

Oman järjestelmän läpinäkyvyys on tärkeää, mutta se ei riitä. Shaxson kaipaa Suomen poliittiselta johdolta pankkisalailun vastaisia toimia myös kansainvälisellä tasolla. Hän ei pidä Suomen pientä kokoa ongelmana. Esimerkiksi Norja on ollut aktiivinen veroparatiisien vastaisessa työssä. ?Shaxsonin mielestä Suomen tulisi hypätä Norjan kelkkaan.

Treasure Islandsissa on paljon veroparatiisien sisäpiirissä toimineiden henkilöiden haastatteluja. Monet heistä olivat pelokkaita ja halusivat pysyä nimettöminä. Myös Shaxson sai Caymansaarilla vieraillessaan viestin, jossa häntä kehotettiin ”pitämään huolta omasta turvallisuudestaan”. Hän luottaa kuitenkin siihen, ettei tunnettuihin toimittajiin uskalleta koskea. Varsinaiset sisäpiirin ilmiantajat voivat kuitenkin olla vaarassa, Shaxson kertoo.

”Heidän elämänsä saatetaan tuhota täysin.”

Juuri toimittajat ovat Shaxsonin mukaan olleet avainasemassa veroparatiisiongelman esiin nostamisessa.

”Taloustieteilijät ovat olleet sokeita koko ilmiölle. Sitä on liian vaikea mitata, joten se on jätetty tieteessä täysin marginaaliin”, Shaxson kritisoi. Hänen mielestään taloustoimittajia myös kuunnellaan tänä päivänä enemmän: ”Talousjournalismista on tullut viime aikoina seksikkäämpää, tosin aika synkällä tavalla.”

Shaxson näkee myös viimeaikaiset protestit, kuten Wall Streetin valtauksen, osittain veroparatiisitalouteen liittyvänä reaktiona. Ihmiset ovat huomanneet, että rahoitusmarkkinoiden toiminnassa on jotain mätää. Puhkaistavia mätäpaiseita on monia. Veroparatiisitalous on yksi merkittävimmistä.

mainos

Artikkelin kirjoittaja on pääomapakoon ja kehityspolitiikkaan perehtynyt yhteiskuntatieteilijä & Attacin hallituksen jäsen.

Lue Shaxsonin Treasure Islands -kirjan arvio Voiman juttuarkistosta. Kirja ilmestyy suomeksi Inton kustantamana marras-jolukuun vaihteessa.
Aiheesta myös tämän lehden sivulla 12.

Kuutti Koski

  • 8.11.2011