Kirjoittanut laura rantanen

Taistelu jatkuu

Lukuaika: 2 minuuttia

Taistelu jatkuu

Turkistarha-aloitteen vetäjä jatkaa taistelua eläinten oikeuksien puolesta uudessa työpaikassa.

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen kärkihahmona toiminut Kati Pulli, 33, on SEY:n eli Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton uusi toiminnanjohtaja. Pulli on aiemmin työskennellyt viisi vuotta Animalian toiminnanjohtajana.

SEY:n toiminnanjohtajana Pulli pääsee monin paikoin jatkamaan jo Animaliassa aloittamaansa työtä esimerkiksi eläinsuojelulakiuudistuksen parissa. Pulli nostaa sen lähitulevaisuuden työtehtäviensä kärkeen.

Eläinsuojelulakiuudistus on suurin yksittäinen eläinten hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttava asia, joten Pulli haluaa käyttää sen valmisteluun aikaa. Tuleva laki vaikuttaa noin 20 vuoden ajan eläintenpidon vaatimuksiin ja määrittelee sekä tuotanto- että seuraeläinten elämää.

”Myös seuraeläinten kohdalla on mietittävä, mitkä lajit soveltuvat ihmisen hoitoon. Onko tavallisessa kodissa koskaan mahdollista antaa lemmikkilinnulle riittävästi tilaa lentää?”

Pulli on mukana uutta eläinsuojelulakia valmistelevan työryhmän ohjausryhmässä, joka on kokoontunut kaksi kertaa. Työryhmä, jonka työtä ohjausryhmä ohjaa, kokoontuu useammin. Työryhmän työn tulisi olla valmis vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta istuva eduskunta pääsisi päättämään lakiuudistuksesta.

”Nyt on vielä hyvä fiilis. Olemme vasta työn alussa ja perusasioissa. Puhumme eläimen itseisarvosta ja kunnioituksesta, eli asenteissa on päästy valtavasti eteenpäin.”

Pulli tietää, että kun keskustelussa päästään eläintenpidon konkreettisiin muutoksiin, niin luvassa ovat todelliset väännöt.

Syy eläintenpidon puutteisiin löytyy lähes aina rahasta. Tuotantoeläinten on oltava omistajilleen tuottavia. Tuottavuus ja lajityypillinen elämä eivät kuitenkaan lyö aina toisiaan korvilleen. Tämän osoittaa esimerkiksi sikojen ulkokasvatus.

Aikaisemmassa työssään Animaliassa Pulli loi suhteita eduskuntaan ja sidosryhmiin, mistä on hyötyä hänen uudessa työssään. Uutta sisältöä työhön tulee seura- ja harraste-eläinasioista, jotka eivät ole Animalian agendalla, sekä SEY:n laajasta eläinsuojeluvalvojien ja vapaaehtoistoimijoiden verkostosta.

Aikaisemmin tarkastuseläinlääkärin ja pieneläinlääkärin tehtävissäkin työskennellyt Pulli kuvailee fiilistään uudessa tehtävässään innostuneeksi, mutta rauhalliseksi.

Millaisia kesäterkkuja uudella toiminnanjohtajalla on Voiman lukijoille? Älä ota kesäkissaa?

Pullia naurattaa, mutta hän vakavoituu nopeasti.

”Ikävä kyllä sekin on yhä ajankohtainen asia. Ei toivottavasti niinkään Voiman lukijoille.”

Pulli miettii hetken ja jatkaa sitten:

”On edelleen kaikkien meidän vastuulla, miten eläimet voivat. Vastuuta ei voi sysätä vain eläinsuojelujärjestöille ja poliittisille päättäjille. Jos sulkee omat silmänsä epäkohdilta, niin on edesauttamassa sitä, että eläimiä kohdellaan huonosti. Valinnat siitä, miten täällä eläimiä kohdellaan, tapahtuvat pitkälti kaupassa.”

_______________

Turkistarhaus jatkuu Suomessa, vielä

”Eläintenpidon on oltava sellaista, että eläimillä on kunnollinen mahdollisuus liikkua ja käyttäytyä lajityypillisesti. Esimerkiksi ketuille ei ole tuotanto-olosuhteissa mahdollista antaa tarpeeksi liikkumatilaa ja virikkeitä. Siksi turkistarhaus on lopetettava”, Kati Pulli linjaa.

Kesäkuun puolivälissä eduskunnassa äänestettiin turkistarhauksen kieltämisestä kansalaisaloitteen perusteella. Aloite ei mennyt läpi: 146 edustajaa äänesti sitä vastaan, 36 puolsi sitä.

mainos

”Olimme arvioineet tuloksen suurin piirtein tuollaiseksi mielipidetiedustelujen perusteella. Positiivinen yllätys oli, että esimerkiksi muutama kokoomuksen ja perussuomalaisten edustaja vastustaa turkistarhausta”, Pulli sanoo. ”Työ jatkuu.”

Pulli on mukana työryhmässä, joka uudistaa maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten kasvatusta säätelevää asetusta.

”Myös kansalaisaloitetta arvioineen valiokunnan mietinnössä huomioitiin monia turkistarhauksen ongelmia, joihin nyt pitää puuttua.”

Kansalaisaloitteen Facebook-sivulla pidetään väistämättömänä, että turkiseläinten kasvatus lopetetaan Suomessa – ennemmin tai myöhemmin.

”Arviota on vaikea sanoa, mutta ei se täällä pitkään jatku. Kuluneen puolen vuoden aikana kaksi EU-maata on kieltänyt turkistarhauksen. Suomi seuraa tätä eurooppalaista kehitystä.”

Hannele Huhtala

Laura Rantanen