Shadou nauraa kirjaviisaudelle. Hänen mielestään punk on työväenluokkaista musiikkia.

Reaktion levy Pakkokatko tihkuu herravihaa. Levyn ja Reaktion takaa löytyy vanhanliiton punkjäbä, Shadou. Sitkeästi omaa linjaansa puskeva muusikko ei seuraa trendejä eikä pintavirtauksia, vaan tekee omapäistä musiikkiaan perinteitä kunnioittaen.

Reaktion tuotantoa voisi kuvailla melodiseksi punkiksi sanoituksin, joista saa selvää. ”Punkkia”, Shadou itse määrittelee yksinkertaisesti. Yhdestä asiasta hän kuitenkin on tarkka, yhteiskunnan kipukohtiin osuvien sanoitusten hän ei koe olevan poliittisia.

”Suomihan on mennyt huonoon tilaan, mutta en mä mihinkään puolueisiin ota kantaa.”

Shadoun viesti on suorempi, kuten biisissä Bussi 77:

Vittuun koko systeemi/
kyllä paskaa voi jauhaa, ilmaiseksikin

Sananvapauttako?/
ei viittaa kysymys edelliseen/
työnnetty on mikki, perseeseen

”Punk on sivussa, mutta ei ulkopuolinen. Se on alkujaan työväenluokkainen, ei poliittinen. Punk on sitä, että annetaan tilaa kaikille ja kunnioitetaan yksilöllisiä valintoja, sitä pankkiiriakin.”

Muutos kuitenkin lähtee yksilöistä eikä järjestelmästä.

”Henkilöstövuokrausfirma soittaa sulle illalla, aamulla menet uuteen duunipaikkaa ja kybällä pitäisi antaa panos siihen työhön. Toivottavasti edes pomo saa hyvät bonukset. Tässä mun mielestä tullaan syrjäytymisen syihin, työnteon pitäisi tuoda turvallisuutta, että vaikka näkisi ensi kesässä jonkun lomantyngänkin”, Shadou ottaa kantaa prekariaatin ongelmiin, vaikka hänen suustaan ei prekariaatti-sanaa kuulla vahingossakaan.

Lomaraha-biisiä laulaa ensi kesänä moni turhautunut sijaisopettaja

Työttömyys/
nostattaa vitutuksen

Turhautuneisuus/
viiltää ranteet, mittaa kadun

Duunareilta lomarahat pois/
johtajien kirstuun, menee nekin rahat

Työelämästä puhuessa Shadou hiiltyy. Paha olla tasapainossa, kun jengillä on asuntolainat niskassa eikä varmuutta ensi kuun duunista. Muusikkona hän itse on lähinnä yksityisyrittäjä, Pakkokatko on pitkälti omakustanne ja keikatkin pitää järkätä itse.

”Ei isot keikanjärjestäjät meitä jeesaa. Uuden levyn studioajan, masteroinnin ja miksauksen maksoin itse.”

Onneksi vetoapuakin tulee tarvittaessa, Vinyyliklubi ja Woimasointu maksoivat levyn painatuksen.

”Hyvä, että ovat mukana ja tukevat menoa, levyn tekeminen kuitenkin maksaa. Onneksi Ottokin tuli vastaan.”

Otolla viitataan Otto Donneriin, joka vastasi levyn miksauksesta ja masteroinnista DER-studiollaan. Shadou sai osakseen lämpimiä kommentteja Donnerilta viime Voimaa varten tehdyssä haastattelussa.

”Mun mielestä Shadou on hyvä esimerkki tyypistä, joka on löytänyt oman juttunsa ja tekee sitä johdonmukaisesti.” Donner totesi ja jatkoi: ”Mä kunnioitan sitä. Sitä paitsi sillä ei ole kauheasti rahaa ja se tekee kaiken omakustanteena. Mun rooli tässä elämässä on olla auttaja, hirveän halvallahan se on ne levyt saanut multa.”

Halpakin on tietysti suhteellinen käsite kuten kaikki maailmassa.

”Eivät ne mulle halpoja ollut.” Shadou nauraa, mutta ei hän tätä rahan takia teekään. ”Tämä on mun elämäntapa. Jokainen tekee sitä omaa juttuaan ja tämä on mun juttu.”

Vaikka hommaa ei dollarinkuvat silmissä tehdä, on levynmyynti kiva lisä.

”Kyllä jengille pitäisi saada välitettyä sitä viestiä, että musiikin tekeminen on helvetin kallista puuhaa. Musiikkia ja muusikoita pitäisi tukea. Enkä nyt tarkoita, että juuri mun levy pitäisi ostaa, mutta noin yleensä. Mä olen niin kyllästynyt cd:ihin ja mp3:iin ja netissä tulee koodia, että pitäis vielä saada ladata biisejä ilmaiseksi. Musiikki on muuttunut kertakäyttötavaraksi ja ihmisten arvot ovat vääristyneitä.”

Tähän tarjoaa sopivaa vastapainoa vinyylisoittimen kanssa räplääminen ja levynkansien hipelöiminen. Pakkokatko julkaistaan ainoastaan vinyylinä.

”Mun sanoitukset tulevat koetusta elämästä. Asiat alkavat loksahtelemaan kohdilleen vuosien saatossa, niistä ajatuksista ne laulut tulevat. Intellektuellit lukevat kirjoja tuolla yliopistolla ja sanovat olevansa punkrokkareita, musta se on enemmän suomirokkia”, irokeesipäinen Shadou virnistää ja hörppää kahvikupistaan.

”Mä en ole kirjaviisas, väitöskirjat ja punktohtorit – hoh-hoijaa.”

Vaikka Shadou onkin vanhan liiton mies, ei hän koe olevansa osa mitään skeneä. Avainsana on yksilöllisyys ja jokainen on mitä on.
”Punkin nimissä tehdään paljon turhia asioita. Spurgupunkista mä en oikein innostu, muistaisivat edes käydä suihkussa. Ajatellaan, että jos vetää punkkuteen niskaan, niin se oikeuttaa olemaan sekaisin kuin seinäkello. Ei viina ja huumeet ole erityisen rock, ne ovat yksilön henkilökohtaisia ongelmia.”

Se on Orjan elämää.

Piikki hihaan viinalesti/
sienii, pillereitä ristiretki/
duunii, lainaa, ei hetken rauhaa/
eläkkeelle, ennen kuin lähtee henki

Se on orjan elämää/
sä vietät orjan elämää/
se on orjan elämää

”Jokainen näyttää miltä näyttää ja voi olla punk. Jos keesi on se oma juttu, niin sillä mennään, mutta ei se mikään edellytys ole. Jos se keesi sitten jotakin häiritsee, niin sit se häiritsee.”

Reaktio: Pakkokatko. Woimasointu & Vinyyliklubi 2011.
Levynjulkaisukeikka 14. toukokuuta Helsingin Nosturin ravintola Alakerrassa.

Jari Tamminen