Lobbaaminen kannattaa. Vielä kannattavampaa on hivuttautua työryhmiin, joissa lakeja laaditaan.
Panimoalan edustajat ovat viime vuosina päässeet ratkaisevaan asemaan eduskunnan työryhmissä, joiden tarkoitus olisi ollut valmistella muun muassa nuorten juomista hillitseviä lakeja.
Viimeisimpien hallitusten alkoholipolitiikka on ollut elinkeinovetoista. Suurten yritysten varmistaessa tulojensa jatkuvuuden politiikan keinoin, on voimakkaasti kasvaneet alkoholihaitat nähty vain ”elinkeinotoiminnan ei-toivottuna sivuvaikutuksena”, toteaa Marjatta Montonen artikkelissaan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Sisäministeriö nimesi alkoholin käytön ”merkittäväksi uhaksi Suomen turvallisuudelle” maan sisäisen turvallisuuden parantamisen ohjelmassaan 2008.
Tilastokeskuksen mukaan suoraan alkoholin takia kuolee päivittäin keskimäärin noin kuusi suomalaista. Jos mukaan lasketaan myös muut ennenaikaiset kuolemat, joissa alkoholilla on ollut osuutta, kuten onnettomuudet ja väkivaltatapaukset, saadaan tulokseksi jo keskimäärin yksitoista kuolemantapausta – joka päivä.
Stakesin viimeisimmät päihdetilastot kertovat viinaveron kartuttavan valtion verokassaa 1,8 miljardilla, mutta samaan aikaan alkoholihaittoihin kuluu laskutavasta riippuen 3,8–6,8 miljardia euroa.
Synkistä lukemista huolimatta viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on ollut pääsääntöisesti kulutusta lisäävää. Alkoholiveroa alennettiin tuntuvasti vuonna 2003, ja alkoholin mainonta sallittiin jo 1994.
Hallituksen iltakoulussa marraskuussa 2005 haluttiin kääntää suomalaisten juominen laskuun ja rajoittaa alkoholin mielikuvamainontaa. Lukuisat tutkimukset osoittavat mainonnan lisäävän juomista, viimeisimpänä Euroopan alkoholi- ja terveysfoorumin tilaama asiantuntijalausunto, jossa todetaan yksiselitteisesti: ”Mainonta lisää nuorten juomista.”
Mutta siiderimainokset pyörivät yhä telkkarissa teinien parhaaseen katseluaikaan, heti iltayhdeksästä lähtien. Mitä on tapahtunut marraskuun 2005 jälkeen? ?
Ehdotus mainonnan rajoittamisesta pysyi pitkään hallituksen toimenpidelistalla. Kun asiaa oli käsitelty ja lobattu hyvän aikaa, päätettiin yllättäen, ettei suoria lakimuutoksia tehdä. Muutosten sijaan päätettiin perustaa erillinen työryhmä. Ryhmän tavoite oli selvittää ”muita keinoja, joilla juomien mainonta saataisiin lähemmäs alkoholilainsäädännön säädösten tavoitteita”.
Ryhmän kuudesta jäsenestä neljä edusti tahoja, jotka hyötyvät alkoholin myynnistä ja mainonnasta. Mukana olivat Panimoliitto – edustajanaan rajoituksia vastaan ahkerasti lobannut Timo Jaatinen, MTV Oy, Markkinointiviestinnän Toimistojen liitto MTL ry sekä Viestinnän keskusliitto.
Kansanterveyden näkökulmaa edustavat ryhmän viranomaisjäsenet tekivät lukuisia uudistusehdotuksia, mutta ryhmän liike-elämää edustava osa äänesti enemmistön voimin kumoon toimintaansa rajoittavat uudistukset.
Mahtipontisesti alkanut uudistushanke päättyi keväällä 2007 lähes koomisen niukoin tuloksin ryhmän enemmistön hyväksyessä seuraavat uudistukset: ”alkoholimainontasäädöksiä sovelletaan alkoholipitoisiin geelien ja mehujäiden kaltaisiin uutuustuotteisiin, ja väkevien juomien epäsuoraa mainontaa koskevat säännökset tarkastetaan”. ?
Monet muistanevat vielä muutaman vuoden takaisen lain, joka määräsi alkoholipakkauksiin tupakka-askien kaltaiset varoitustekstit. Sehän oli se ”huonosti valmisteltu uudistus”, joka yllättäen peruutettiin EU:n komission vastustuksen takia. Näin ainakin tiedotusvälineissä annettiin yleisesti ymmärtää.
Todellisuudessa EU-komissio ei koskaan kieltänyt Suomelta varoitusmerkintähanketta. Ainoa asia, jonka EU:n komissio hylkäsi, oli Suomen päättämä ensimmäinen versio varoituksen sanamuodosta. Teksti koettiin liian yleismuotoiseksi.
Ketkä tämän liian yleismuotoisen tekstin sitten olivat laatineet?
Peruspalveluministeri Paula Risikko oli nimennyt työryhmään kuusi jäsentä. Puolet heistä edusti alkoholijuomista rahansa saavia tahoja. Mukana oli myös varoitustekstejä vastaan ahkerasti lobannut Panimoliiton Timo Jaatinen. Lisäksi edustettuina olivat Elintarviketeollisuusliiton alkoholijuomateollisuusjaosto ja Ulkomaankaupan agenttiliiton viinijaosto.
Ryhmään osallistuneen Montosen mukaan varoitustekstit olivat panimoalalle yksi viime vuosien suurimmista lobbaushankkeista. Näin siitä huolimatta, että alan edustajat virallisesti vakuuttivat toistuvasti epäilevänsä koko varoitustekstin tehoa. Sen lisäksi, että teksti olisi vaikuttanut juomien imagoon, se olisi rinnastanut alkoholin vahvasti tupakkatuotteisiin.
Kuten varoitustekstiä laatineen työryhmän muistiosta käy ilmi, ryhmä olikin hyvin erimielinen. Alkoholialan edustajat esittivät mitä merkillisimpiä syitä pienentää varoituksen kokoa ja supistaa sen sisältöä.
Teollisuuden edustajat vaativat muun muassa, että tekstin koko täytyisi mitoittaa pienimpien erikoispullojen mukaan. Suuremman tekstikoon laittamista normaalikokoisiin pulloihin pidettiin mahdottomana, sillä se olisi antanut pienille pulloille kilpailuedun. ?
Lukuisten kompromissien jälkeen, vuoden 2007 lopulla, työryhmä sai vihdoin tekstin muotoiltua: ”VAROITUS: Alkoholi vaarantaa sikiön kehityksen ja terveytesi”.
Oli etukäteen tiedossa, että EU-komissio ei tule hyväksymään tämän kaltaista liian yleistä varoitusta. Teksti oli kuitenkin ainoa, jonka myös alkoholiala hyväksyi.
Kun kirje komission kielteisestä kannasta tähän tekstin versioon sitten saapui 21. joulukuuta 2007, ministeri Risikko päätti yllättäen kumota jo edellisen hallituksen säätämän varoitusmerkintälain. Syyksi hän esitti EU:n komission kielteisen kannan.
Tämä siitä huolimatta, että komissio lähetti 11. tammikuuta 2008 toisen kirjeen, jossa kannustettiin tekemään uusi ehdotus ja korostettiin varoituksen tärkeyttä. ?
_______________
Vuosi 2009: Risikon peli jatkuu
Syyskuun alussa 2009 on jälleen perustettu poliittinen työryhmä pohtimaan mahdollisuutta rajoittaa alkoholin mainontaa. Uusi työryhmä päättää työnsä ensi keväänä. Ministeri Risikko on jälleen nimennyt ryhmään vahvan alkoholin myyjien ja mainostajien edustuksen. Tällä kertaa kansanterveyden viidellä edustajalla on kuitenkin yhdeksän hengen ryhmässä hienoinen enemmistö.
Enemmistö ei vielä takaa mitään. Esimerkiksi alkoholin varoitusmerkintöjä valmistelleen työryhmän muistiosta selviää, että lääketieteen asiantuntija Kari Poikolainen liittyi teollisuuden edustajiin ja vastusti varoituksen sanamuotoa, jossa raskautta suunnittelevaa kehotettiin välttämään alkoholia. Vastustajien mukaan miehet voisivat tulkita kehotuksen itseään koskevaksi. ?
–––––––––––––––
Janne Valkeapää
