Virossa kuntauudistus on kuuma puheenaihe, johon kukaan ei halua ottaa kantaa.
Haldusreform eli kuntauudistus on Virossa kuuma puheenaihe, siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, ettei Viron hallitus suostu käymään siitä minkään sortin keskustelua.
Viroa seitsemän vuotta hallinneen pääministerin Andrus Ansipin ja hänen esikuntansa yksiselitteinen kanta on, ettei Virossa ole yhtään ylimääräistä kuntaa. Ei siitäkään huolimatta, että pienessä 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on peräti 226 kuntaa, joista joka toisessa on alle 1 800 asukasta.
5,4 miljoonan asukkaan Suomessa kuntia on 336 – eli Jyrki Kataisen hallituksen mielestä aivan liikaa.
Viime viikkoina kuntien lukumäärä ja tarkoitus on noussut Virossa tapetille pienen Alajõen kunnan takia. Alajõen kunta on alle 700 asukkaan maapläntti Koillis-Virossa, ihmeellisen kauniin Peipsijärven rannalla. Joku suomalainenkin on saattanut piipahtaa Alajõella ihastelemassa alueen kahta ortodoksista kirkkoa ja – tietenkin – Peipsiä.
Alajõen kunnan vuosibudjetti on maltilliset 400 000 euroa. Kunnan palveluista mainittavimmat ovat lääkäri, joka päivystää tiistaisin kolme tuntia, ja kirjasto, joka on auki osan päivää kolmena päivänä viikossa.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin Alajõe on budjetoinut noin 20 000 euroa vuodessa eli sadasosan siitä, mitä suurin piirtein vastaavankokoinen suomalaiskunta, Pelkosenniemi.
Valtakunnallisen uutiskynnyksen Alajõe ylitti vuoden 2009 kunnallisvaalien alla, kun 510 ihmisen kuntaan rekisteröityi äkisti 251 uutta asukasta, joiden pahat kielet kertoivat olevan lähikunnista rahalla houkuteltua päihderiippuvaista ”vaalikarjaa”. Erääseenkin talonröttelöön heitä ”muutti” peräti 28 kappaletta.
Siihenkin on joskus kiinnitetty huomiota, miten Alajõen kunnantalossa työntekijät vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja miten kaavoitusasiat jäävät seisomaan jopa 7–8 vuodeksi. Nämäkin ihmetyksenaiheet ovat nopeasti laantuneet, sillä vastaavia henkilöstöönsä ”tervettä kiertoa hakevia” ja kaavoitusasioitaan ”tarkasti harkitsevia” kuntia on Virossa kymmeniä.
Luulisi, ettei piskuinen, pääosin iäkkäiden peipsinvenäläisten kansoittama Alajõe houkuttaisi edes maakunnan vilttisarjan poliitikoita mainittavaan valtapeliin, mutta totuus on toinen.
”Voiko kunnan yksityistää?” kysyi Virumaan kärkäs sanomalehti Põhjarannik maaliskuussa, kun Alajõen kunnanjohtaja sai potkut ja uudeksi valittiin henkilö, josta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan.
Alajõen kunnanvaltuutetut todellakin äänestivät uudeksi kunnanjohtajaksi miehen, jota eivät olleet edes nähneet. Miksi he näin tekivät, sitä he eivät suostuneet kertomaan. Eräs valtuutetuista tosin totesi Põhjarannikille, että kyseessä on kokenut ja erinomainen johtaja – jonka nimeä hän ei tosin juuri nyt valitettavasti pysty muistamaan.
Noin viikko valinnan jälkeen uusi kunnanjohtaja Vladislav Ivanov lopulta ilmestyi valtuustosaliin kertomaan itsestään – kunhan toimittajat oli ensin hätistetty salista ulos.
Sen verran salista tihkui tietoja, että Ivanov oli sanonut olevansa koulutukseltaan automekaanikko ja nähneensä ilmoituksen kunnanjohtajan virasta lehdessä.
”Päätin kokeilla kepillä jäätä ja lähettää hakemuksen.”
Virumaalla kuiskitaan, että Alajõen tuoreen kunnanjohtajatempauksenkin taustalla häärii Peipsin Viron-puoleisen rannikon mahtisuku, joka pyörittää alueella huomattavaa kalabisnestä. Suku, jonka jäsen istuu Alajõen kunnanhallituksessakin, haluaa pitää huolen siitä, että kunnan kaavoitus- ja ympäristöasioita sekä tukipolitiikkaa hoidetaan juuri niin, kuin se parhaaksi katsoo.
Uusi kunnanjohtaja onkin jo ehtinyt paaluttaa tärkeimmäksi tavoitteekseen EU-tukirahojen tehostetun haalimisen Alajõelle.
Samalla kun Alajõe taaplaa tavallaan ja venyttää kunta-käsitettä, Andrus Ansipin hallitus tekee omanlaistaan kuntauudistusta – mutta vain kansainvälisellä tasolla.
Viron hallitus näet on toistuvasti vaatinut rahoitusvaikeuksissa olevaa Portugalia vähentämään kuntiensa lukumäärää dramaattisesti. Reilun 10 miljoonan asukkaan Portugalissa kun on peräti yli 300 kuntaa, jotka on jaettu tuhansiin pienempiin hallintoyksiköihin.
Miksi Ansip on huolissaan Portugalin kunnista? Ilmiselvästi siksi, että hyvin informoituna miehenä hän on tutustunut analyyseihin, joiden mukaan liian pienet kunnat tuhlaavat valtion, veronmaksajien ja kuntalaisten rahoja, eikä niillä ole yhteiskunnassa mitään todellista roolia edes demokratian säilymisen tai kehittymisen kannalta.
Tallinnasta on Lissaboniin 3 300 kilometriä, mutta Alajõelle vain 190 kilometriä. Kannattaisikohan Viron kuntaremontti kuitenkin aloittaa sieltä?
Sami Lotila
