Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

Kännykkä-skolastiikkaa

Lukuaika: < 1 minuutti

Kännykkä-skolastiikkaa

Keskiajalla elänyt Vilhelm Okkamilainen pohti tärkeitä kysymyksiä. Esimerkiksi sitä, voivatko enkelit puhua.

Keskiajalla elänyt Vilhelm Okkamilainen pohti tärkeitä kysymyksiä. Esimerkiksi sitä, voivatko enkelit puhua. Ja jos voivat, niin voiko enkeli puhua yhdelle vai usealle enkelille?

Samassa hengessä on tehty Nokialandiassa kännykkätutkimusta: kuka puhuu ja kelle? Vai puhuuko enää ollenkaan? Ei puhu vaan kuvaa ja värittää tai on vaan itsessään.

Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun väitöskirjassa Jürgen Scheible tutki kännytaidetta.

Scheiblen mukaan käyttäjille pitää tarjota ”mukaansatempaavia kokemuksia, jotka mahdollistavat luovuuden ja edistävät tosiaikaista vuorovaikutusta, ei vain ihmisten ja ihmisten tai ihmisten ja koneiden välillä vaan myös ihmisten ja asioiden, kuten luonnon, rakennusten, esineiden ja ylipäänsä fyysisen ympäristön välillä”.

Toisen taideteollisen korkeakoulun väitöskirjan mukaan kamerapuhelimien kuvaviestit välittävät.

”Funktio on välittää läsnäoloa ja luoda hetkellinen, valokuvallinen, keskinäisviestinnällinen yhteys toisistaan erossa olevien ihmisten välille. Kuvaviestin valokuva on usein suunnattu tietylle vastanottajalle, tarkoitettu viestimään jotakin juuri hänelle, usein vielä tässä nimenomaisessa hetkessä”, kuvasi Mikko Villi väitöksessään.

Kevään tarjonnan huipensi Tampereen yliopiston väitöskirjan mukaan matkapuhelin on ”media itsessään”.

Virpi Oksmanin tutkimuksen mukaan uutisvälineenä matkapuhelinta on välitön ja nopea. ”Matkapuhelinta voitaisiin kehittää kriisitiedottamisen välineenä, mikä edellyttäisi yhteistyötä viranomaisten ja palveluiden kehittäjien välillä. Toisaalta tekstiviestiuutisiin liittyy tietty epäluotettavuus, jos tekstiviestin lähde ei ole todennettavissa.”

Näiden tutkimusten parissa vietettyjen hetkien jälkeen minua alkoi kiinnostaa kaikki spekulaatiot enkelien puheesta.

Jürgen Scheiblen MobiSpray – Paint My City -taidenäyttely 4.6. asti Helsingin mediakeskus Lumessa.

Kimmo Jylhämö