Metsän ääni
Voiman metsätoimituksen blogi. Metsätoimitusta on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.
Automakasiiniohjelman toimittaja kehuu maahantuomaansa autonpesutuotetta. Energiayhtiö Fortum rahoittaa tv-sarjan ilmastonmuutoksesta. UPM Metsä on rahoittamassa sarjaa, joka esittää UPM:n ja metsäteollisuuden positiivisessa valossa.
Kahdesta ensiksi mainitusta esimerkistä Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut langettavan päätöksen. Neuvosto on median itsesäätelyelin, jonka päätöksiä seurataan alalla tarkasti, vaikka se ei varsinaisia tuomioita tai rangaistuksia jaakaan.
Ensimmäinen mainittu tapaus vuodelta 2013 liittyi automakasiiniohjelmaan Start! Julkisen sanan neuvosto totesi, ettei kaupallista yhteistyötä tehty katsojille selväksi. JSN:n mukaan ”ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö tuotantoyhtiö ja sen vastaavana tuottajana toimiva Start!-ohjelman toimittaja pyrkisi Nelosella esitettävässä ohjelmassa edistämään omaa maahantuontiliiketoimintaansa”.
Jälkimmäinen koski vuonna 2020 ensiesitettyä ohjelmaa Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta, jonka rahoittajana Fortum toimi. JSN totesi, että ”sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.” Neuvoston mukaan ”kokonaisuus syö yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen”.
Savotta ensiesitettiin Nelosella ja Ruudussa huhtikuussa. Se on UPM Metsän rahoittama sarja, jossa seurataan metsureita, metsäkoneenkuljettajaa, metsänomistajaa, metsäalan opiskelijoita ja yrittäjiä sekä UPM:n metsäasiakasvastaavaa.
JNS ei ole ottanut toistaiseksi kantaa sarjan sisältöön, mutta sarjan tiimoilta käytiin keväällä keskustelua. Sarjassa esiintyvät julkimot, entiset keihäänheittäjät ja nykyiset metsäalan yrittäjät Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, antoivat Helsingin Sanomille haastattelun sarjaan ja koko metsäkeskusteluun liittyen.
Pitkämäki totesi haastattelussa, että päästökeskustelussa ”on otettu tarkasteluun jokin pieni alue Suomesta ja sen mukaan päätetty, että metsä ei sidokaan hiiltä”. Saman lehden jatkojutussa asiantuntijat kiistivät väitteen. Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme sanoi, että monet väitteistä olivat ”suoranaisia valheita”.
Itse sarjassa keihäsmiehet keskittyvät esittelemään yrityksensä arkea. UPM:n metsäasiakasvastaava puolestaan saa edustaa työnantajansa arkikasvoja. Yrityksen sivuilla lukee: ”Kun UPM Metsä päätti lähteä mukaan yhteistyökumppaniksi Savottaan, oli pääajatuksena se, että halusimme päästä mukaan sarjan sisältöihin luontevalla tavalla.”
Sarjan sisältöihin ui ”luontevalla tavalla” paljon muitakin firmoja. Sen yhteistyökumppaneiksi ilmoitetaan monenlaisia tahoja mönkijöitä valmistavasta yrityksestä pullabrändiin ja säätiöön, jonka perustaja oli myös metsäkoneyritys Ponssen perustaja. Sen kuvissa ajetaan mönkijöillä, syödään mainitun brändin pullaa ja käydään kauppaa Ponssen koneista.
Savotta vie kameran metsään, mutta sen sisällössä tuoksuvat markkinointijohtajien kokoushuoneet. Ei ole kaukaa haettua väittää, että se pyrkii edistämään rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden etuja.
Kuusiosainen Savotta eroaa ohjelmista Start! ja Riku Rantala & 100 kysymystä muodollaan. Savottaa kuvaillaan seurantarealityksi, eikä se sellaisena asetu journalismin lokeroon.
Dokumentti sen sijaan voidaan laskea journalistiseksi muodoksi. Raja näiden kahden muodon välillä on vähintäänkin häilyvä. Sitä voisi kuvailla yksinkertaistaen näin: dokumentaristilla saattaa olla toive tapahtumien suunnasta, realityissä tapahtumia usein manipuloidaan haluttuun suuntaan.
Markkinointimateriaalissa halutusta suunnasta taas ei jää epäselvyyttä.
Savotta on sukua sarjoille, kuten Poliisit (2009–2022) ja Naissotilaat (2018–). Ne kaikki seuraavat tiettyjä ammatteihin kytkeytyviä ryhmiä, ja ne kaikki on toteutettu yhteistyössä ammatillisten taustatahojen kanssa. Poliisit-sarjaa tuottanut AitoMedia oli antanut Poliisihallituksen poliisitarkastajalle luvan käsikirjoitusten ennakkotarkastukseen. Naissotilaat-sarjan lopputeksteissä kiitetään Puolustusvoimia, muun muassa Pääesikunnan viestintäosastoa.
Todellisuuden kuvaamiseen liittyy aina näkökulman valitseminen. Savotassa se on rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden näkökulma. Reality-muoto on hevonen, jolla markkinointimateriaali ratsastaa vastaanottimiin.
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja ja Voiman metsätoimituksen avustaja.
Juttua päivitetty 20.10.2025 klo 19.02. Korjattu Panu Halmeen titteli muotoon luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori.
