Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat kärsimykset ukrainalaisille lisääntyvät kylmän talven koetellessa maata. Samalla hyökkääjäosapuoli Venäjä aiheuttaa humanitaarisia kriisejä omille kansalaisilleen.
Ukrainassa kriisi koettelee valtavia joukkoja siviilejä ja sotilaita. Venäjällä sodan uhreja ovat rintamalle joutuneet – usein myös vastahakoiset – sotilaat ja kadonneiden, vammautuneiden ja kaatuneiden läheiset.
Tähän mennessä kaatuneista venäläisistä ei ole tarkkoja lukuja, on vain ukrainalaisiin lähteisiin perustuvia arvioita. Todellisen määrän laskemista vaikeuttaa erityisesti virallisten venäläisten lähteiden epäluotettavuus.
Venäjän mukaan menehtyneitä venäläissotilaita on vain 6 500, mutta avoimia lähteitä tutkineet venäläislehdet ovat varmistaneet vähintään 7 000 venäläissotilaan kaatuneen. Ukrainalaisten lähteiden mukaan venäläisiä kuolleita on tähän mennessä ainakin 40 000.
170 valtion, myös Venäjän ja Ukrainan, ratifioiman Geneven sopimuksen mukaan kuolleet pitää luetteloida. Sopimus ilmaisee tämän hyvin selkeästi: “Selkkauksen osapuolten on laadittava ja … toisilleen toimitettava kuolintodistukset tai asianmukaisesti oikeiksi vahvistetut kuolleiden luettelot.”
Kreml on ilmoittanut, että etulinjassa kuolleen sotilaan perheelle korvataan ainakin viisi miljoonaa ruplaa, eli nykykurssin mukaan 81 000 euroa. Monilla alueilla myös aluehallinto osallistuu kompensaatioon, ja kaatuneen perhe voi saada kahdeksan miljoonaa ruplaa eli noin 130 000 euroa.
Kompensaation ehtona on tietenkin saada sotilaan kuolemasta varmistus. Jos sotilas on luokiteltu kadonneeksi, perhe ei saa korvausta.
Venäläinen, kolmekymppinen Juri puhuu Voimalle salanimellä, sillä hän on paennut mobilisaatiota pois kotikonnuiltaan. Juri on kotoisin Itä-Venäjältä. Juri vastustaa sotaa eikä pidä ukrainalaisia vihollisina. Juri ei lähtisi sotaan, vaikka Venäjä olisi hyökännyt jonnekin muualle kuin Ukrainaan. “Ei äidinmaani tarvitse mitään tukea. Venäjä on hyökkääjä.”
Jurin mielestä koko mobilisaatio on ollut tragikoominen prosessi. “Kymmeniä mobilisoituja kuoli jo ennen joutumistaan rintamalle”, hän huokailee. “Heidät pahoinpideltiin, he tappelivat keskenään tai kuolivat onnettomuuksissa koulutusvaiheessa.”
Juri seuraa riippumattomia, ulkomailta toimivia venäläisiä uutispalveluita Meduzaa ja Novaja Gazetaa. Mobilisoitavien miesten kohtalo ei näytä hyvältä. Venäläisillä ei ole riittävää talvivarustusta. Jurin kotiseuduilla kerätään talvivaatteita ja ruokaa sotajoukoille, koska valtiolla on vain niukasti rahaa pukea ja muonittaa mobilisoituja.
Syyskuun lopussa mobilisoitujen äidit hyökkäsivät poliisien kimppuun Kaukasuksella Dagestanissa protestoiden, etteivät heidän poikansa ole “lannoitteita”. BBC raportoi mobilisoinnin alettua, että etnisten vähemmistöjen kansalaisia kuten Dagestanin kansalaisia rekrytoidaan sotaan kymmenen kertaa enemmän kuin vauraiden länsiosien venäläisiä. Rauhanjärjestöt Ukrainassa ovatkin vihjailleet Venäjän toteuttavan valikoivaa puhdistusta myös omassa maassaan.
