Musiikki yhdistää
Yhteisöpedagogin opintoja suorittava Matilda Koivisto tutkii musiikin vaikutusta ihmisiin sosiaalipsykologisten linssien läpi.
Kirjoittaja on taustaltaan toimittaja, muusikko ja esiintyvä taiteilija.
”Joidenkin mielestä jammailu tarkoittaa sitä, ettei mitään sovita etukäteen. Parhaimmillaan se on tällaisessa tapahtumassa hyvinkin hedelmällistä, kun soittajat reagoivat toistensa soittamiseen. Pahimmillaan jumitetaan yhdessä soinnussa”, helsinkiläisessä Hard Rock Cafessa open stage -jameja isännöivä Jukka Jylli sanoo. Hän on ammattimuusikko, joka tunnetaan Kingston Wall -yhtyeen entisenä basistina.
Jameilla viitataan tilaisuuteen, jossa muusikot kokoontuvat yhteen soittamaan omia suosikkikappaleitaan tai puhdasta tajunnanvirtaa.
Lavan edessä vuoroaan odottavat soittajat kertovat kommunikoivansa soittaessaan keskenään esimerkiksi elein ja katsein. ”Kyky kommunikoida lavalla on ikään kuin sisäänrakennettu asia. Silti luulen, että sen voi oppia. Kommunikaation tuhoaa se, kun joku haluaa olla päällikkönä”, Jylli kommentoi.
Esiintymässä käy illan mittaan useita soittajia ja laulajia, joista osa esittää myös rohkeasti omia kappaleitaan. Ensin lavalle kiipeää yksinäinen laulaja-kitaristi, ja pian hänen ympärilleen kasautuu kappaleen edetessä muu bändi kuin lennosta.
Päätän käydä kokeilemassa onneani yleisön edessä, jotta pääsen jyvälle yhteisen sävelen löytämisestä. Ravintolasta löytyykin kitaristi, jonka repertuaariin sisältyy minulle tuttu kappale. Nousemme soittajien kanssa yhdessä esiintymislavalle.
Kaappaan mikrofonin kouraani, joka on hermostuksesta kylmä ja hikinen. ”Mennäänkö levyversiolla?”, takanani istuva rumpali kysyy iloisesti. ”Mennään. Ja nopealla temmolla!”, pitkätukkainen kitaristi huikkaa hänelle takaisin. Led Zeppelinin Rock and Roll tärähtää käyntiin jykevällä rumpukompilla. Kommunikoimme soittajien kesken yksinkertaisilla katseilla, jotka kuitenkin merkitsevät meille siinä hetkessä koko maailmaa.
Yhteistoiminnallinen keskinäisriippuvuus tarkoittaa tilannetta, jossa kunkin yksittäisen jäsenen onnistuminen ja menestyminen lisää ryhmän muiden jäsenten menestymismahdollisuuksia. Yhteistoiminnallisessa ryhmätyöskentelyssä kaikki ryhmän jäsenet johtavat toimintaa yhdessä.
Pohdin, kuinka riippuvaisia tämäniltaiset soittajat ovat toistensa onnistumisesta.
Sähkökitaraa soittava 23-vuotias Antti sanoo johtajuuden olevan jameissa yleensä jaettua. ”Mutta jos lavalla on laulaja-kitaristi, on hänellä aika iso pallo hallussa siinä”, Antti lisää. Hän sanoo myös, ettei koe oman soittonsa laadun olevan riippuvaista muiden soittajien toiminnasta muuta kuin sellaisissa tilanteissa, joissa joku soittaa esimerkiksi kokonaan väärästä sävellajista.
Sunnuntai-illassa on taikaa sekä uusien mahdollisuuksien tuntua. ”Olen ollut todistamassa sitä, kun jameissa perustetaan bändejä”, Jylli sanoo. Meneillään on oikeastaan vain tavallinen syksyinen ilta, mutta ehkä rumpujen kiihkeästä paukkeesta ja kitaran helinästä voi jonakin tällaisena iltana syntyä jotain aivan uutta ja päräyttävää.
