Viime vuosina naiset ja muunsukupuoliset ovat rynnänneet estradeille, vaikka komiikan ala on ollut perinteisen miehinen. Koomikko, some-tähti Eve Kulmalan (s. 1998) teos Hauskan tytön käsikirja on tytöille suunnattu feministinen selviytymisopas. Instagramissa julkaisemistaan sketseistään julkisuuteen ponnahtanut Kulmala on tarttunut videoissaan ajankohtaisiin aiheisiin imitoiden epäkohteliaiden ihmisten arkkityyppejä.
Oppitunneiksi nimittämissään luvuissa Kulmala käsittelee tyttöyttä, ableismia, antirasismia, representaatiota ja diversiteettiä – siis intersektionaalisen feminismin peruskauraa.
Teos avaa feminismin käsitteitä ajankohtaisten ja yhteiskunnallisten esimerkkien kautta. Kiinnostavinta teoksessa ovat Kulmalan kokemukset komediaklubeilla, joilla miehiä on suuri enemmistö. Naisten ammattitaitoa epäillään ja kesäteattereiden kapeat naisroolit osoittavat, kuinka naisviha rehottaa koomikko- ja teatterialalla. Kulmala avaa myös omaa naisvihaansa, joka on jo jäänyt menneisyyteen.
Omien ajattelutapojen ja asenteiden muuttumisen pohtiminen luo tunteen, ettei Kulmala missään vaiheessa asetu lukijan yläpuolelle. Kulmala pohtii myös ansiokkaasti, miksi tyttönä tilan ottaminen on vaikeaa. Ajatuksia herättävä aihe kirjassa on punching up -teoria eli ylöspäin lyömisen teoria, jonka mukaan vitsin kohteen täytyy olla samaa viiteryhmää tai etuoikeutetumpi kuin vitsin kertoja.
Ajoittain Hauskan tytön käsikirja sortuu keskiluokkaiseksi voimaannuttavaksi tee se itse -käsikirjaksi, vaikka teos kritisoikin sellaisiin liittyvää individualistista kulttuuria. Teoksen viimeiset kappaleet käsittelevät tarkkanäköisesti myös luokkaa ja rasismia. Kirja paranee loppua kohti.
