20.7. Sub: Jäniksen vuosi (Suomi 1977)
Suomalaisen downshiftauksen ikiklassikko sopii kesään kuin tikku jäätelöön. Arto Paasilinnan romaaniin perustuva ja Risto Jarvan viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt elokuva kertoo mainosmies Vatasesta (Antti Litja). Yhteiskunnan arkisiin vaatimuksiin väsynyt päähenkilö joutuu huomaamaan, että oravanpyörästä pois hyppääminenkään ei käy ihan leppoisasti.
Netflix: Borgen (Tanska 2010–2022)
Kesälomalla vapaa-aikaansa voisi käyttää huonomminkin kuin katsomalla uudestaan tai peräti ensi kertaa Adam Pricen tanskalaisen poliittisen sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta. Suomessa Vallan linnake -nimelläkin tunnetussa sarjassa käsitellään uuden liberaalin puolueen pääministerin (Sidse Babett Knudsen), hänen mestarillisen spin doctorinsa (Pilou Asbæk) ja kunnianhimoisen nuoren toimittajan (Birgitte Hjort Sørensen) hahmojen kautta puolueiden, median, yhteiskunnallisten sidosryhmien, globaalin politiikan ja yksityisen elämän tapahtumien välisiä jännitteitä poikkeuksellisen tarkkanäköisesti ja vähemmän kyynisesti. Sarjan neljännen kauden odotetaan valmistuvan ensi vuonna.
28.7. YLE Teema: Jälkikuvia (Puola 2016)
Ohjaajamestari Andrzej Wajdan testamentiksi jäänyt elokuva kertoo modernistitaiteilija Władysław Strzemińskista (1893–1952), joka joutui systeemisosialismin syrjimäksi, koska kieltäytyi hyväksymästä sosialistista realismia ainoana sallittuna suuntauksena. Elokuvan voi nähdä tärkeänä muistutuksena siitä, miten politiikan ja taiteen välinen suhde voi muuttua hankalaksi myös muissa olosuhteissa.
5.8. YLE Teema: Naisen parhaat vuodet USA (1974)
Näyttelijä Gena Rowlands seisauttaa veret ylittämättömässä roolisuorituksessaan mieleltään järkkyvänä perheenäitinä, jonka duunaripuolisoa esittää yhä lailla loistelias Peter Falk. Tässä John Cassavetesin mestariteoksessa katsojan tehtäväksi jää ymmärtää itse tapahtumien syy-seuraussuhteet.
19.8. YLE Teema: Kurjet lentävät (Neuvostoliitto 1957)
Mihail Kalatozovin ohjaamassa neuvostoelokuvan klassikossa nähdään näennäisen patrioottisessa kehyksessä syvälle sieluun porautuva draama sodan keskellä hajoavista ihmisistä ja ihmissuhteista. Sergei Urusevskin muodoltaan moninaiset kamera-ajot ovat elokuvan historian parasta a-luokkaa, ja niitä tekee mieli katsoa elokuvan jälkeen uudestaan ja uudestaan.
