Aatos ja Amine
Reetta Huhtanen
☆☆☆☆
Belgialaisessa lähiössä kasvavat kuusivuotiaat Aatos ja Amine käyvät arkisesti koulua, viettävät juhlahetkiä perheittensä kanssa, keskustelevat ja leikkivät.
Suomalaissyntyisestä Aatoksesta ja arabitaustaisesta Aminesta kertovassa dokumentissa parhaat kaverit ovat parhaita kavereita, jos heidän vain annetaan olla.
Aatoksen ja Aminen maailmaan kuuluvat myös monet uskonnot. Ne ovat eräänlaisia mielikuvitusleikkejä, joita aikuisten maailmasta on tarttunut.
”Jeesus ei ole Jumalan lapsi.” ”Onpas.” Lapsikin ymmärtää, ettei kaikkiin asioihin ole vastauksia. Kiistely on turhaa. Mahtavissa puissa kiipeily on arvokkaampaa ajankäyttöä.
Molempien koti on on valtavassa Molenbeekin lähiössä Brysselin liepeillä. Kaupunginosalla on karmaiseva maine Isis-taistelijoiden kotiseutuna. Poikien maailmaan terrori ei kuulu, paitsi joskus, kun scifi-elokuvien sotureita muistuttavat aseistetut miehet tarkistavat heidän reppujaan tai kun aikuiset osoittavat mieltään solidaarisuuden puolesta väkivaltaa vastaan.
Tenavat-sarjakuvan maailmassa aikuiset ovat taustalla näkymättömiä. Reetta Huhtanen on päätynyt tekemään aikuisista päättömiä sivu-hahmoja – epäilemättä jotta Aatos ja Amine olisivat tarinansa keskiössä. Tämä ratkaisu on hyvä.
Lopulta Aatoksen elämä muuttuu. Edessä ovat uudet tuulet. Poikien kaiho ulottuu katsojaan saakka.
