The Exhibition

Stanley Kubrick

Lontoon Kubrick-näyttely esittelee täydellisyyttä tavoitelleen kontrollifriikin.

Lontoon Design Museumissa on elokuvaohjaaja Stanley Kubrickia (1928–1999) käsittelevä laaja näyttely. 

Kaikki hänen 13 pitkää elokuvaansa esitellään omilla osastoillaan erilaisen taustamateriaalin, rekvisiitta­esineistön, käsikirjoitusnivaskojen sekä valittujen klippien kautta. Nähtävillä on myös Kubrickin käyttämää kuvauskalustoa, yksityisiä tavaroita, keskeytyneiden hankkeiden jäämistöä sekä dokkari siitä, miten Kubrick hyödynsi eri musiikkilajeja elokuvissaan.

Kokonaisuus vahvistaa kuvaa ensy­klopedisiin taustatutkimuksiin sekä lavasteiden, rekvisiitan, kuvausteknologian ja äänimaiseman loputtomaan hiomiseen uponneesta perfektionistista. Selväksi käy, että hänen kanssaan työskentelemisen on täytynyt olla sekä luovuudessaan antoisaa että kontrolli­friikkiydessään sietämätöntä.

Mainio esimerkki yksityiskohtien mikromanage­roinnista on Sparta­cuksen (1960) osastoa dominoiva valo­kuva, jossa vuoren rinteellä ruumiita esittävät sadat avustajat on varustettu numerokylteillä. Niiden avulla maestro saattoi antaa megafonilla yksilöllisiä ohjeita kullekin kuolleelle siitä, missä asennossa hänen ruumiinsa olisi joukkokuvassa vaikuttavimmallaan.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Vastaavasti Tohtori Outolemmen (1964) osastolla huomiota saa elokuvassa tilallisesti tärkeässä roolissa olevan sodanjohtohuoneen suunnittelu ja Kellopeliappelsiinissa (1971) se, miten lähitulevaisuuden kaupunki­kuva ja kotien interiöörit oli luotu tarkoilla arkkitehtuurin ja designen valinnoilla. 

Full Metal Jacketin (1987) taistelukohtausten ja Eyes Wide Shutin (1999) katukuvaotosten kautta aukeaa, miten massiivisia lavasteita Kubrick kykeni rakennuttamaan mieleistensä tila­vaikutelmien aikaansaamiseksi.

Kuvauskaluston liittyvät teknologiset innovaatiot ovat esillä etenkin suurelta osin kynttilän valossa kuvatun Barry Lydonin (1975) ja ensimmäisiä steadicam-kamera-ajoja sisältäneen Hohdon (1980) kohdalla. Jälkimmäisen osastolta löytyy myös Vivian ­Kubrickin tekemä making-­of-dokumentti. Siinä sivutaan ohjaajan vallankäyttöä paljastamalla, miten Kubrick kiusasi naispääosaa esittänyttä Shelley ­Duvallia ajaakseen tämän tarkoituksella hermoromahduksen partaalle.

Näyttelydramaturgisesti oivaltavaa on jättää kavalkadin viimeiseksi Kubrickin estetiikan avainteos ­Avaruusseikkailu 2001 (1968). Esillä on elokuvan alkujakson apina­pukuja, avaruusalusten malleja, HAL 9000 -tieto­koneen (liikuttavan vaarattoman näköinen) kuori sekä huonekaluja, astioita, kylttigrafiikkaa ja muita elokuvassa vain vilahtavia yksityiskohtia, joilla elokuvan sisäistä maailmaa luotiin.

Lysti jatkuu varsinaisen näyttelyn ulkopuolella. Museomyymälässä myydään muun muassa HAL 9000 -paitoja sekä kravatteja, joiden kuviointi on pöllitty Hohdon ikonisesta kokolattiamatosta.

Lisäksi museon toisessa kerroksessa on esillä Kubrickin nuorena Yhdysvalloissa ottamia valokuvia. Jo niissä on nähtävissä mestarin taito hallita kameran silmän kautta tilaa ja henkilöiden välisiä jännitteitä.

Stanley Kubrick: The Exhibition

London Design Museumissa 15.9. asti

• 6.9.2019
• Kirjoittanut Tuomas Rantanen