kuva: Shutterstock
Ihmisen immuunipuolustuksen lamaannuttava HI-virus on tappanut maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia ja se on repinyt yhteisöjä kappaleiksi. Sillä on mahdollisesti nykyajan sairauksista voimakkain stigma. Nykyään HIV ei lääkittynä kuitenkaan johda kuolemaan. Se ei myöskään tartu lääkkeitä syövältä viruksen kantajalta.
Silti asenteet pysyvät tiukassa. 1980-luvun alussa HIV-epidemia oli tuhoisa ja pelkoa lisäsi edelleen dramaattinen uutisointi muun muassa ”tappavasta tuliaisesta”. Positiiviset ry:n vertaistuen koordinaattorin Juha-Erkki Kantsin mukaan tuon uutisoinnin muistavat ihmiset tuntevat edelleen pelkoa.
”Nyt kun me kerromme, että lääkitty HIV ei tartu, niin kaksi vastakkaista viestiä taistelee keskenään. Uusi tieto ei mitenkään välttämättä poista sitä pelkoa”, Kants toteaa.
”Mikäli nuoret eivät ole saaneet tätä mentaliteettia vanhemmiltaan tai ympäristöltään, niin asia ei ole niin hirveä mörkö”, Kants arvioi.
Positiiviset-yhdistys aloittaa kansainvälisen stigmatutkimuksen Suomen aineiston keräämisen syksyllä 2019. Vuoden jälkeen on odotettavissa konkreettista dataa siitä, kuinka positiivisen diagnoosin saaneet kokevat tautiinsa liittyvät stigmat.
Tyypillinen HIV-tartunnan saaja Suomessa on keski-ikäinen mies. Onkin ristiriitaista, että samalla kun nuorempien keskuudessa HIViin liittyvä stigma on vähäisempi, tuossa ikäluokassa on myös tartuntojen määrä alhaisempi. Pelkojen liudentuminen ja tartuntojen määrä eivät välttämättä liity suoraan toisiinsa. Nuoret ovat mahdollisesti käyneet testeissä ahkerammin ja siksi tartunnat eivät leviä.
”Pääosa tartunnoista saadaan ihmisiltä, jotka eivät tiedä HIV-tartunnastaan. Silloin ei ole lääkintä päällä.”
Kotimaan lisäksi tartuntoja tuodaan myös matkoilta. Suomessa tilastoissa näkyy erityisesti Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta saadut tartunnat. Lomatunnelmissa varovaisuus ehkä unohtuu ja ennakkoluulot homomiesten sairaudesta johtavat varomattomuuteen esimerkiksi heteroyhdynnöissä.
”Ideaalimaailmassa hiv katoaa tyystin meidän mukanamme. Jos kaikki saisivat hoitoa, virus ei tarttuisi eteenpäin ja meidän kuollessamme se katoaisi pois.”
Vuonna 2016 julkistettu kansainvälinen PARTNER-tutkimus vahvisti havainnon siitä, että nykyaikainen HIV-lääkitys estää viruksen tarttumisen suojaamattomassakin seksissä. Tutkimus perustui noin 40 000 yhdynnän otokseen. Vuonna 2019 julkistettu PARTNER 2:n aineisto puolestaan koostui 77 000 yhdynnästä ja tuki huomiota edelleen. Molemmissa tutkimuksissa oli mukana sekä hetero- että homopareja. Suomessa on myös syntynyt HIV-positiivisille äideille satoja vauvoja, joista yksikään ei ole saanut tartuntaa, kun äiti on ollut HIV-lääkityksellä.
Seksuaalineuvoja Tapani Valkonen Positiivisista uskoo, että stigmojen hälventyessä myös kynnys käydä HIV-testeissä alenee.
”Ideaalimaailmassa HIV katoaa tyystin meidän mukanamme. Jos kaikki saisivat hoitoa, virus ei tarttuisi eteenpäin, ja meidän kuollessamme se katoaisi pois.”
Valkonen kuitenkin huomauttaa, että niin kauan kuin lääkehoitoa ei ole saatavilla kaikkialla maailmassa, tartunnat eivät tule loppumaan.
Positiiviset ry:n tavoitteena on vaikuttaa HIV-positiivisten hyvinvointiin. Yhdistyksen hallituksessa pitää aina olla enemmistö positiivisia ja myös työntekijöistä osa on positiivisia. Näin varmistetaan, että viestintä ei tule ylhäältä alas, vaan positiivisilta positiivisille.
Vertaistuen ohella yhdistys vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Yksi tavoitteista on saattaa HIV-lääkitys kaikkien ulottuville. Suomi on esimerkiksi sitoutunut siihen, että kaikille tarvitseville lääkitys tarjotaan. Kuitenkin esimerkiksi paperittomat putoavat avun ulkopuolelle. Mikäli HI-viruksen kantaja on raskaana oleva nainen, hän saa lääkityksen riippumatta siitä onko hänellä oleskelulupa.
Kantsin ja Valkosen mukaan lääkityksen tarjoaminen kaikille paperittomillekin olisi järkevää jo pelkästään lisätartuntojen estämiseksi, HIV-positiivisten omasta elämänlaadusta puhumattakaan.
”Näiden diagnoosin saaneiden paperittomien määrä on niin pieni, että sillä kustannuksella ei oikeasti ole mitään merkitystä. On utopiaa kuvitella jotain HIV-lääkkeiden shoppailijoita tänne”, Valkonen toteaa.
Ongelma koskee myös opiskelijoita. Kants antaa esimerkin tapauksesta, jossa EU:n ulkopuolelta saapui opiskelija omien lääkkeiden kanssa. Sitten kun ne aikanaan loppuivat, virallinen kanta oli se, että hänen pitää matkustaa takaisin kotimaahansa hakemaan lisää lääkkeitä.
”Opiskelijabudjetilla! Aivan järjetöntähän se oli”, Kants jatkaa.
Vaikka HIV-lääkkeet ovat kehittyneet ja niiden sivuvaikutukset ovat vähäisempiä, tartunta on yhä terveyskysymys, jota seuraa elinikäinen lääkitys.
Hiljattain Englannissa sytostaatti- ja kantasoluhoitoa saanut potilas kuitenkin vaikuttaa parantuneen HIV-tartunnasta. Kyseessä on toinen kerta, kun tämä on tapahtunut, mutta HI-virusten häviäminen lopullisesti on vielä varmistamatta. Vaikka rankka säteilytyshoito ei olekaan käytännöllinen ratkaisu HIV-tartuntojen hoitoon, tämä kertoo siitä, että HIV saattaisi joskus olla kokonaan parannettavissa.
