Syksystä 2017 lähtien Kouvolan ja Kiinan Xianin välillä alkoi liikennöidä konttijuna, jonka kuljetusaika on noin pari viikkoa. Reitti kulkee Venäjän ja Kazakstanin läpi. Kouvolan yhteys on osa Kiinan massiivista hanketta, jossa rakennetaan eri maareittejä Eurooppaan Keski-Aasian halki.
Kiinan ensisijainen tarkoitus on suojata kaupankäyntiään Euroopan kanssa, sillä nykyisellään 95 prosenttia siitä kulkee meriteitse, ja Kiina pelkää kauppasaartoa, joka voisi syntyä konfliktista Yhdysvaltojen kanssa.
Kiinan itälaidalta lähtevä valtatie kulkee Kazakstanin rajalla olevan Khorgosin kuivasataman kautta Kazakstanin halki etelästä luoteeseen, ja vuonna 2020 sen on määrä ulottua Moskovan kautta Länsi-Eurooppaan asti. Valtatiehen yhdistyvä toinen tie kulkee Kaukasiasta Turkkiin Kaspianmeren itärannalla sijaitsevan Aqtaw’n merisataman kautta. Kolmas haara ulottuu Uzbekistanin ja Turkmenistanin kautta Iraniin. Kiinasta tulevat junat kulkevat puolestaan Pohjois-Kazakstanin kautta. Hankkeen lähtölaukauksen antoi vuonna 2014 Itä-Kiinan rannikkokaupungista Yiwusta Madridiin kulkeva tavarajunareitti. Tammikuussa 2017 avattiin junarahdille tarkoitettu Yiwu–Lontoo-rautatie.
Kiinan johto on asettanut etusijalle tavarakuljetukset rautateitse – mikä on nopeampaa kuin laivaus ja halvempaa kuin lentorahti. Uudet Kazakstanin läpi rakennetut radat lyhentävät matkaa niin paljon, että tavara kulkee Eurooppaan entistä nopeammin. Matka taittuu keskimäärin kahdessa viikossa, kun Suezin kanavan kautta siihen menee 40–45 päivää ja kulut ovat kaksi kertaa korkeammat. Tämä siitäkin huolimatta, että yhteen laivaan mahtuu 250 junaa vastaava määrä rahtia.
Nykyiset tavarajunareitit yhdistävät jo useita Kiinan kaupunkeja Eurooppaan. Niihin kuuluvat yhteydet Chengdu–Łodź (Puola), Chongqing ja Zhengzhou–Duisburg ja Hampuri (Saksa), Wuhan–Lyon (Ranska), Yiwu–Madrid (Espanja) ja Yiwu–Lontoo (Britannia). Tammikuussa 2016 Ukrainan Tšernomorskin satamasta lähti ensimmäinen konttijuna kohti Kazakstanin ja Kiinan rajalla sijaitsevaa Dostykin kaupunkia. Reitti kulkee Georgian, Azerbaidžanin ja Kazakstanin kautta, ja siihen kuuluu kaksi uudelleenlaivausta Mustallamerellä ja Kaspianmerellä.
Venäjä toivoo, että kaupankäynti kasvaisi, sillä kahdeksan yhdeksästä ”silkkirautatiestä” kulkee Venäjän kautta. Vuonna 2015 Kiina lupasi sille 400 miljardin ruplan (5,9 miljardia euroa) suuruisen lainan luotijunaradan rakentamiseksi Moskovan ja Kazanin välille. Rataa voitaisiin jatkaa aina Beijingiin asti.
Uusi silkkitie kulkee Kazakstanin kautta
